– Olemme halunneet tehdä raportoinnin osalta enemmän kuin meiltä vaaditaan. Meille raportointi ei ole pelkkä velvollisuus, vaan työkalu, jonka avulla tunnistamme kehityskohteita ja mittaamme edistymistämme, tiivistää toimitusjohtaja Marko Orpana.

Konkreettisia tekoja päästöjen vähentämiseksi

Raportti kokoaa yhteen Mäkelä Alun keskeiset vastuullisuustoimet ja tulokset. Olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjämme merkittävästi pitkällä aikavälillä ja jatkaneet investointeja energiatehokkuuteen, tuotannon sähköistämiseen ja uusiutuvaan energiaan vuosien ajan.

– Ilmastotyömme perustuu ensisijaisesti omien päästöjen vähentämiseen. Kehitämme jatkuvasti tuotantoamme energiatehokkaammaksi ja hyödynnämme ratkaisuja, joilla voimme pienentää päästöjä koko arvoketjussa. Lisäksi parannamme materiaalitehokkuutta osana kokonaisuutta, kertoo kestävyysjohtaja Päivi Venesoja.

Ihmiset keskiössä

Vastuullisuustyössä keskeisessä roolissa on henkilöstö. Panostamme työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja osaamisen kehittämiseen.

– Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toimintamme perusta. Olemme kehittäneet muun muassa esihenkilötyötä ja panostaneet työhyvinvointiin, mikä näkyy parantuneina tuloksina työtyytyväisyyskyselyissä, kertoo henkilöstöpäällikkö Jenni Hautakangas.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Vuoden 2025 vastuullisuusraportti on laadittu huomioiden VSME-raportointikehikko sekä keskeiset ESRS-standardien vaatimukset soveltuvin osin.

Vastuullisuusraportista on julkaistu myös tiivistetty versio, joka kokoaa keskeiset sisällöt helposti silmäiltävään muotoon.

Tutustu tiivistelmään

Lataa koko raportti

Artikkeli Vuoden 2025 vastuullisuusraportti on julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Kestävyysjohtajan roolilla tuodaan esille, miten tärkeänä näemme yritysvastuun ja kestävän tekemisen tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Lisäksi lainsäädäntö ja poliittinen säätely muuttuvat jatkuvasti, joten vastuullisuusasiat vaativat jatkuvaa seurantaa ja ennakointia, toteaa toimitusjohtaja Marko Orpana.

Päivin työnkuva ei nimityksen myötä juurikaan muutu. Uusi tehtävänimike kuvastaa vastuullisuuden roolia osana kaikkea yrityksen toimintaa.

– Vastuullisuus ei ole vain yksittäisiä projekteja, vaan se näkyy meillä jokaisessa arjen päätöksessä ja toiminnassa. Meillä on vahva pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa lisää, Päivi toteaa.

– Otan nimityksen vastaan nöyrästi ja ylpeänä. Kiitos luottamuksesta työnantajalle; tunnen sekä vastuuta että iloa tästä mahdollisuudesta, hän lisää.

Artikkelin kuva: Tuukka Kiviranta

Artikkeli Päivi Venesojasta kestävyysjohtaja julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Voimala tuottaa hyvin myös kevättalvella kirkkaina talvipäivinä, kun on kylmä ja aurinko paistaa. Paneelit ovat kaksipuoliset, eli keräävät lumesta hohkavan valon alapuolelta. Parhaimmat tehot ovat huhti-toukokuussa, kun valoisa aika pitenee; aurinko paistaa, mutta ilma on vielä viileä, eivätkä paneelit kuumene, kertoo aurinkovoimalan rakentamisesta vastannut Pitkäsen Sähköasennus Oy:n toimitusjohtaja Ismo Pitkänen (artikkelin pääkuvassa vasemmalla).

Omista profiileista

Aurinkovoimala ostettiin kokonaistoimituksena Pitkäsen Sähköasennukselta. Aliurakoitsijana projektissa toimi aurinkopuistojen rakentamiseen erikoistunut Wisol Oy, joka on myös Mäkelä Alun asiakas.

– Projekti oli siinä mielessä poikkeava, että tavallisestihan voimalat rakennetaan teräksestä. Näin ei haluttu kuitenkaan Mäkelässä tehdä, vaan voimalan tukirakenteet on tehty kokonaan Luoma-aholla puristetuista alumiiniprofiileista, kertoo hankkeesta Mäkelässä vastannut projektipäällikkö Reijo Seppälä (artikkelin pääkuvassa oikealla).

Rakenteille on tietenkin toteutettu insinööritoimiston tekemät viralliset lujuuslaskelmat. Profiilien suunnittelusta on vastannut oma profiilisuunnittelijamme Joni Malinen tiiviissä yhteistyössä Wisolin kanssa. Wisol vastasi lisäksi mekaniikan ja voimalan layoutin suunnittelusta.

– Wisolin vastuulla oli myös kentän pystytys, sillä heillä on siitä vahva osaaminen, Ismo Pitkänen kertoo.

– Yhteistyö niin Ismo Pitkäsen kuin Mäkelä Alun kanssa sujui projektissa äärettömän yhteistyöhenkisesti. Yhdessä löysimme ratkaisut alumiinin käyttöön telinejärjestelmässä, toteaa Wisol Oy:n kaupallinen johtaja Arto Kurtti.

Tukee energiaomavaraisuutta

Aurinkovoimalan koko on 1488 aurinkopaneelia ja maksimiteho on 952 kWp.

– Voimala tuottaa tehoa noin viidenkymmenen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran vuodessa, kertoo Ismo Pitkänen.

Sähköä toki kuluu Mäkelä Alun tehdasalueella merkittävästi enemmän vuositasolla.

– Voimala ei kata tietenkään kaikkea sähkönkulutusta lähellekään, mutta se on hyvä alku energiaomavaraisuudelle. Omalla tehdasalueella paikallisesti tuotettu sähkö sopii erinomaisesti vihreän sähkön hankintastrategiaamme, Reijo Seppälä lisää.

Aurinkovoimala sijaitsee puristamon ja anodisointilaitoksen taakse jäävällä peltomaalla, niin sanotulla Mansikkamaalla. Aiemmin samalle alueelle on hankittu myös sähkövarasto, joka toimii yleisessä reservimarkkinassa.

– Osallistumalla reservimarkkinaan Mäkelä Alu tukee sähköverkon tasapainottamista ja vihreän energian käyttöä. Sähkövarasto toimii joustoelementtinä, joka tukee verkkoa silloin, kun sääriippuvainen energiantuotanto vaihtelee. Näin kannamme konkreettista yhteiskunnallista vastuuta osana laajempaa energiamurrosta, kertoo Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Osa RRF-projektia

Aurinkovoimala on osa Mäkelä Alun RRF-projektia. RRF (Recovery and Resilience Facilty) tuki on osa Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta, jota myönnetään muun muassa vihreän siirtymän hankkeisiin. Rahoituksen myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Mäkelä Alun kokonaisprojekti alkoi vuonna 2022. Sille on myönnetty RRF-energiainvestointitukea 27 prosenttia investoinnin koko arvosta.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Mäkelä Alun tehdasalueella sähköä kuluu vuodessa saman verran kuin pienessä kunnassa. Kulutamme sähköä noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Kaikki ostamamme sähkö on päästötöntä.

Artikkeli Oma aurinkovoimala on rakennettu alumiinista julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Uusiutuvien tuotantomuotojen kapasiteetin ja sähkönkulutuksen yhteensovittaminen on haastavaa ja edellyttää muutoksia sähköverkko-infraan. Kun tuulee ja paistaa yhtä aikaa, niin verkossa on liikaa sähköä. Kun tulee tyyntä ja pilvistä, niin voi olla toisinpäin. Tämä aiheuttaa sähköverkon epävakautta. Yksi keino hallita sähköverkon vakautta ovat sähkövarastot. Halusimme kantaa kortemme kekoon ottamalla lisää yhteiskunnallista vastuuta osana laajempaa energiamurrosta.

– Tässä syy, miksi olemme päätyneet investoimaan omaan sähkövarastoon. Valtio-omisteinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj tarvitsee sähkövarastoja. Mäkelä Alu osallistuu sähkövarastolla Fingridin reservimarkkinoille, kehitysjohtaja Tomi Pilbacka taustoittaa.

Fingrid Oyj hallinnoi ja ohjaa ylätasolla Suomen sähköverkkoa. Investoidessaan sähkövarastoon yritys voi tehdä sopimuksen joko suoraan tai välikäden kautta Fingridin kanssa ja myydä akun kapasiteettia niin sanotuille reservimarkkinoille erilaisiin käyttötarkoituksiin.

– Meillähän on tehdasalueella suhteellisen järeä sähköinfra, ja oman sähkövaraston myötä pystymme hyödyntämään sitä muuhunkin kuin alumiiniprofiilien valmistamiseen, hän lisää.

Vaikka sähkövaraston hankinta ei suoraan liity alumiiniprofiilin valmistamiseen, se liittyy Mäkelä Alun ennakkoluulottomaan ja eteenpäin menevään toimintatapaan.

– Yksi arvoistamme on Haastamme huomisen. Tämä sopii siihen erittäin hyvin. Sähkövarastoja Suomessa tarvitaan koko ajan enemmän, joten on myös aidosti vastuullinen valinta osallistua tällä tavoin omalla osuudellamme sähköverkon ylläpitämiseen, lisää toimitusjohtaja Marko Orpana.

Osa RRF-projektia

Sähkövarasto on osa Mäkelä Alun RRF-projektia. RRF (Recovery and Resilience Facilty) tuki on osa Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta, jota myönnetään muun muassa vihreän siirtymän hankkeisiin. Rahoituksen myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Mäkelä Alun kokonaisprojekti alkoi vuonna 2022. Sille on myönnetty RRF-energiainvestointitukea 27 prosenttia investoinnin koko arvosta.

Artikkeli Olemme investoineet sähkövarastoon julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Yhteistyötä Alajärven Ankkureiden ja Mäkelä Alun välillä tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Esko Mäkelä oli Mäkelän Peltituotteen toimitusjohtajana allekirjoittamassa yhdessä muutaman muun alajärveläisen yrityksen kanssa tukisopimusta vuonna 1985. Tuosta lähtien yhtiö on toiminut Alajärven Ankkureiden mestaruussarjan joukkueen, myöhemmin superpesiksen, pääsponsorina. Vuosikymmenten varrelle mahtuu monia käänteitä, niin mestaruuksia kuin sarjasta tippumisiakin ja myös sinne menestyksekkäästi takaisin nousuja. Pääsponsori on seissyt rinnalla.

– Alajärven Ankkurit toimii täysin talkoilla. En usko, että olisimme tässä pisteessä ilman Mäkelän ja tietysti myös muiden yritysten pitkäjänteistä taloudellista tukea, sanoo Ankkurit pesis ry:n puheenjohtaja Tapio Kantokoski.

Yhtiönkin toiminta on vuosikymmenten aikana muuttunut ja nimikin on pariin otteeseen vaihtunut. Mäkelä Alulle Alajärven Ankkureiden tukeminen tuntuu edelleen luontevalta, ja se koetaan tärkeäksi osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista omalla alueella.

– Esko oli urheilumiehiä ja kävi itsekin otteluita seuraamassa niin kauan kuin kunto kesti, Tapio Kantokoski sanoo.

– Sponsorieuroja käytetään myös juniorijoukkueiden tukemiseen. Joukkueita on lukuisia ja myös Alajärven Ankkureiden naiset pelaavat tällä hetkellä Ykköspesis-sarjassa. B-ikäiset pelaavat oman ikäistensä Superia. Saltex-areenalla pelataan aika lailla päivittäin kesän aikana, kun joukkueita on lukuisia, Tapio Kantokoski sanoo.

Lentopallossa laadukas pelaajapolku

Seura on tärkeä liikuttaja Alajärvellä, eikä vain pesäpallon osalta. Muita lajeja ovat yleisurheilu, hiihto ja lentopallo.

– Mäkelä Alu tuki lentopallon pääsponsorina on ollut merkittävä. Sillä on muun muassa katettu joukkueiden sarjoihin ilmoittautumismaksut tai maksettu salivuokria. Näin pelaajamaksut on pystytty pitämään inhimillisinä, kertoo Alajärven Ankkurit lentopallojaoston puheenjohtaja Toni Mäki-Mantila.

Tällä hetkellä nuorimmat lentopallopelaajat ovat kuusivuotiaita ja vanhimmat aikuisia. Viime kaudella lentopalloliiton alaisia sarjoja pelasi kahdeksan joukkuetta, kaikkiaan lähes 100 pelaajaa.

– Ensikaudella pelataan naisten 2. sarjaa muutaman kauden tauon jälkeen. Uusia junioreita on saatu lajin pariin viime vuosina enemmän kuin aiemmin. Nyt tytöillä on hyvä pelaajapolku aina junioreista aikuisten sarjoihin. Poika harrastajia otettaisiin mukaan mielellään lisää, Toni Mäki-Mantila summaa.

URHEILEVAT ALULAISET

Mäkelä Alun työntekijöiden joukossa on lukuisia urheiluihmisiä, jotka tekevät talkoita Ankkureille niin lentopallon kuin pesäpallon osalta ja ovat joukkueiden taustoissa mukana tavalla tai toisella. Alulaiset ovat muutenkin liikkuvaista porukkaa, ja tänä vuonna saavutettiin omassa sarjassa myös Alajärven liikkuvin yritys -kampanjan voitto!

Artikkeli Neljä vuosikymmentä urheiluseuran tukena julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Lämmön talteenotto- ja lämpöpumppujärjestelmä korvaa nestekaasun käytön molempien maalaamoiden esikäsittelyprosessien lämmityksessä. Hukkalämpö otetaan talteen valimon jäähdytysvesialtaasta. Jäähdytysvesiä syntyy, kun valuja jäähdytetään vedellä, kertoo kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Valimossa valmistetaan Mäkelä Alun omaa kierrätysaihiota valamalla kierrätysalumiinia. Ajatus jäähdytysvesien lämmön talteenotosta syntyi jo noin kymmenen vuotta sitten.

– Teimme laitetoimittaja Calefan kanssa kartoitusta eri prosessien hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksista, ja tämä nousi silloin esiin yhtenä kiinnostavimmista kohteista, kertoo projektipäällikkö Reijo Seppälä.

Järjestelmä korvaa nestekaasun käytön

Uuden järjestelmän myötä valimosta saatava lämpöenergia siirretään molempien maalaamoiden esikäsittelyveden ja vaakamaalaamon lämmitykseen. Ennen pulverimaalausta alumiiniprofiilit pestään, ja pesuvesi on aiemmin lämmitetty nestekaasulla.

– Kun uusi järjestelmä on täydessä käytössä, voimme luopua kokonaan nestekaasun käytöstä näissä lämmitystarpeissa, Pilbacka toteaa.

Koska jäähdytysvesiä syntyy vain silloin, kun valimossa valetaan, on järjestelmään liitetty varalle sähkökattila, joka toimii puhtaalla sähköllä.

Konttiratkaisu mahdollistaa siirrettävyyden

Laitteisto päätettiin sijoittaa erilliseen konttiin, joka rakennettiin valmiiksi tehtaalla. Paikan päällä tehtiin putki- ja sähkötyöt.

– Tämä ratkaisu on kustannustehokas ja tarvittaessa myös siirrettävissä. Käyttöönotto on vielä käynnissä, mutta järjestelmä saadaan täyteen toimintaan lähiaikoina, Seppälä kertoo.

Laitetoimittajana toimi Calefa, ja projektin toteutuksessa olivat mukana myös Rinteen Putki ja Pitkäsen Sähkö.

Ratkaisu realisoi meille 290 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennykset tänä vuonna.  Investoinnin arvo on noin 360 000 euroa, ja se tuo mukanaan myös merkittäviä energiansäästöjä nestekaasun käytön päättyessä kokonaan.

Valimon hukkalämmön talteenottoprojekti on osa laajempaa investointikokonaisuutta, jolla vähennetään oman tuotannon CO2-päästöjä. Hankkeeseen on saatu Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) energiainvestointitukea (RRF). 

Artikkeli Valimon hukkalämpö hyödynnetään maalaamoiden lämmityksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Investoinnit energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin

Teimme merkittäviä investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvilla energialähteillä. Esimerkiksi puristinlinja 3:n uudistuksessa korvasimme nestekaasua käyttävät aihionlämmityslaitteet moderneilla sähkökäyttöisillä ratkaisuilla, mikä vähentää CO₂-päästöjämme 900 tonnilla vuodessa.

Lisäksi Luoma-ahon valimossa otimme käyttöön hukkalämmön talteenoton, jonka ansiosta maalaamoiden prosessivesien lämmitys onnistuu ilman nestekaasua. Voikkaan yksikössä toteutimme vastaavan projektin, jonka myötä prosessivesien lämmitys ilman maakaasua vähentää päästöjä 204 tonnilla vuodessa.

Palkittua vastuullisuustyötä

Anodisointilaitoksemme energiajärjestelmän uudistus sai tunnustusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Saimme Vuoden Energianerokas 2024 -palkinnon, jonka myöntävät Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö ja Motiva tunnustuksena vastuullisesta energiankäytöstä.

Lisäksi voitimme Net-Zero Industries Award -kilpailun Outstanding Projects -sarjan, mikä korostaa innovatiivisuuttamme teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

– Olemme saaneet aikaan pysyviä parannuksia, jotka näkyvät sekä päästöluvuissa että arjessa. Se, että työmme on huomattu kansainvälisesti, kertoo onnistumisestamme, toteaa Mäkelä Alun EHSQ-päällikkö Päivi Venesoja.

Ihmiset keskiössä

Vastuullisuustyömme ytimessä ovat ihmiset. Olemme panostaneet turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen, työntekijöidemme hyvinvointiin ja jatkuvaan oppimiseen. Olemme myös tukeneet muun muassa paikallisia urheiluseuroja, mikä vahvistaa alueellista hyvinvointia.

Vuoden 2024 työtyytyväisyyskysely osoitti, että olemme parantaneet tuloksia kaikilla osa-alueilla.

– Olemme viime aikoina kehittäneet erityisesti esihenkilötyötä ja sen tueksi tarjottavaa koulutusta. Oli hienoa nähdä, että tämä panostus on alkanut näkyä myös työtyytyväisyystuloksissa, sanoo henkilöstöpäällikkö Jenni Hautakangas.

Yhdessä kohti päämääriä

Vastuullisuustyö ei ole vain yksittäisten toimenpiteiden sarja, vaan koko työyhteisön yhteinen tavoite.

– Vastuullisuus on arkea meille kaikille. On ollut hienoa huomata, miten olemme yhdessä työyhteisönä sitoutuneet päämäärien saavuttamiseen ja onnistuneet ottamaan konkreettisia askelia niitä kohti, kiittelee toimitusjohtaja Marko Orpana.

Nämä teot ovat osa jatkuvaa sitoutumistamme vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Olemme ylpeitä saavutuksistamme ja jatkamme työtä kohti entistä kestävämpää tulevaisuutta.

Tutustu vuoden 2024 vastuullisuusraporttiimme Issuu-sivullamme.
Vastuullisuuraportin voit ladata omalle koneellesi tästä linkistä: Lataa Mäkelä Alu Oy:n Yritysvastuuraportti 2024.

Se on tallennettu myös Materiaalipankkiimme.

Artikkeli Tekojen vuosi 2024: yritysvastuuraporttimme on valmistunut julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Puristinlinja 3:lla uusittiin aihionlämmitys vaihtamalla nestekaasua energiana käyttävät laitteet moderniin, sähköllä toimivaan tekniikkaan. Projektissa asennettiin aihion lämmittämiseen käytettävät vastusuuni ja induktiouuni sekä uusittiin aihiopöytä ja -saha.

Vaikka aihion lämmittämisen toimintaperiaate on sama kuin ennenkin, sisältyi Mäkelä Alulla toteutettuun ratkaisuun osio, joka on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

– Ainutlaatuista tässä on, että ikinä ennen ei ole käytetty vastusuunia ennen induktiouunia. Vastusuuni, eli niin sanottu EHKO (electrically heated high speed convection furnace), tekee ensin aihioon peruslämmön. Induktiouuni tekee tarkan lämpötilan sekä lämpötilaeron aihion etu- ja takapään välille, kertoo profiilituotannon kehitysinsinööri Jan Rintala.

Energiatehokkuutta ja tasaisempaa laatua

Nykyisin P3:lla aihiot lämpenevät energiatehokkaammin verrattuna nestekaasutoimiseen tekniikkaan. Kokonaisuuden hyötysuhde on erittäin korkea. Mäkelä Alun käyttämä sähkö on Väreen tuulivoimalla tuotettua vihreää sähköä.

– Olemme myös investoineet tehdasalueen sähköinfran parantamiseen, mikä mahdollistaa sen, että olemme ylipäätään pystyneet toteuttamaan sähköistyshankkeita, sanoo Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi uudistuksella on muutakin merkittävää etua.

– Saamme paljon tasalaatuisempaa aihiota puristimelle. Nestekaasu-uunilla lämmityskuorma on pistemäinen. Puristamisen kannalta tällä on iso vaikutus. On tärkeää, että aihion lämpö on tasainen. Puristusprosessi onnistuu paremmin, laatu ja tehokkuus paranevat, Jan Rintala summaa.

Nappiin mennyt projekti

Laitteiden käyttöönottovaihe sujui erinomaisesti. Laitetoimittaja Extrutecin kanssa tehtiin koko ajan tiivistä yhteistyötä.

– Kyllähän tätä suunniteltiin ja käytiin läpi varsin tarkkaan. Kaikki sujui oikein hyvin ja laitteet saatiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Tämä on hienoa, sillä kenelläkään ei ollut vielä kokemusta EHKOsta, Jan Rintala sanoo.

Puristinajurit ovat olleet uuteen tekniikkaan tyytyväisiä. Työ on tehostunut, sillä aihio tulee nopeammin puristimelle verrattuna aiempaan laitteistoon.

– Uusien laitteiden kanssa ei ole tullut ongelmia, vaan kaikki on toiminut todella hyvin. Laitteet ovat toimivia ja helppokäyttöisiä, toteaa puristinajuri Tuomo Paalijärvi.

Paremmat työskentelyolosuhteet

Uusilla laitteilla on ollut vaikutusta myös työskentelyolosuhteisiin. Olosuhteisiin tehtiin projektissa tietoisiakin parannuksia.

– Nestekaasu-uunihan tuotti paljon enemmän lämpöä, mikä kesällä tietysti teki sen, että hallissa oli aika kuuma. Sähköuunit eivät lämmitä samalla tavalla, Tuomo Paalijärvi toteaa.

Uusi, isompi ja ilmastoitu äänieristetty työtila saa sekin positiivista palautetta.

– Tämähän on ihan luksusta! Ajurit voivat tehdä työnsä täällä, kun aiemmin puristimen ohjauspöydät ja näytöt sijaitsivat sen ulkopuolella hallissa. Hallissahan on kova meteli, joten tämä parantaa työskentelyolosuhteita huomattavasti, Tuomo Paalijärvi sanoo.

Myös muualle puristamoon, esimerkiksi sahalle, tullaan lisäämään uusia, äänieristettyjä työtiloja.

P3-linjan modernisointi on osa laajempaa investointikokonaisuutta, jolla vähennetään oman tuotannon CO2-päästöjä. Hankkeeseen on saatu Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) energiainvestointitukea (RRF). Kerroimme tästä investoinnista aiemmin artikkelissa: Tuotantolinjan modernisointi vähentää 920 tonnia CO2-päästöjä 

Artikkeli Ensimmäinen maailmassa: P3:n uudistus onnistui yli odotusten julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Tunnustus myönnettiin meille näillä perusteilla:

”Mäkelä Alun anodisointilaitoksen uusi energiajärjestelmä on malliesimerkki teollisuuden prosessien sähköistämisestä ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Teossa on rohkeasti toteutettu toimenpiteitä, joita teollisuuden pitäisi jo laajasti olla tekemässä energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Perheyritys Mäkelä Alu on etujoukoissa tekemässä ratkaisuja, jotka ovat skaalattavissa ja sovellettavissa myös muille teollisuudenaloille.”

Mistä on kyse?

Mäkelä Alu uudisti anodisointilaitoksensa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän korvaamalla nestekaasukäyttöisen höyrykeskuksen lämpöpumpulla ja sähkökattiloilla. Lämpöpumpun avulla hyödynnetään hukkalämpöä ja jäähdytetään prosessia. Lisäksi kuivatus muutettiin höyryn sijasta toimimaan lämpimällä vedellä ja sähkövastuksilla. Järjestelmän uusi anturointi, automaatio ja ohjaus auttavat tehostamaan ja optimoimaan järjestelmän käyttöä. Prosessilämmityksen ja -jäähdytyksen sähköistäminen on vähentänyt merkittävästi laitoksen ulkoisen energian tarvetta, parantanut energiatehokkuutta tuotettua tonnia kohden noin 35 prosenttia sekä vähentänyt CO2-päästöjä yli 700 tonnilla vuodessa.

Anodisointilaitoksemme energiajärjestelmä palkittiin hiljattain myös kansainvälisellä Net-Zero Industries Awardilla. Aiheesta löytyy artikkeli tästä: Anodisointilaitoksellemme merkittävä kansainvälinen palkinto

Katso hankkeen esittelyvideo Energianerokas -kilpailun YouTubesta!

Artikkeli Anodisointilaitoksen energiajärjestelmä on Vuoden Energianerokas 2024 julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Nämä neljä tavoitetta ovat Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, Ilmastotekoja sekä Kestävät kaupungit ja yhteisöt. Viimeisintä tavoitetta kuvataan näin: Tukea kaupunkialueiden, niiden lähialueiden ja maaseudun välisiä positiivisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä yhteyksiä tukemalla kansallisia ja alueellisia kehityssuunnitelmia.

Tavoitteemme on toimia alueellista hyvinvointia luovana ja lisäävänä toimijana sekä rakentaa työllisyyttä ja yhteistyötä oman alueen lisäksi laajemmin maakunnan, Suomen ja Euroopan mittakaavassa. Mittaamme tämän vaikuttavuutta seuraamalla verojalanjälkeämme ja vaikuttamalla valituissa verkostoissa. Tähän kuuluu myös hyväntekeväisyys, jota toteutamme etenkin näin joulun alla.

Joulusukka-keräys

Moms for Kids ry:n Joulusukka-keräys on toiminut jo useamman vuoden ajan.

– Se käynnistyi tarpeeseen, sillä on perheitä, joissa lapsille ei välttämättä joululahjoja ole varaa hankkia. Ensimmäinen pienimuotoinen joululahjakeräys järjestettiin vuonna 2015. Vuosien aikana yhdistyksen kasvun myötä toiminta on muuttunut niin, että nykyään keräämme pelkästään rahalahjoituksia, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Annukka Navis.

Rahalahjoituksilla ostetaan ruokalahjakortteja, joita jaetaan alueen lapsiperheille, joilla on tarvetta taloudelliseen tukeen. Perhe itse määrittelee tuen tarpeen ja ottaa yhteyttä.

– Tämä on helpoin tapa auttaa. Näin perheellä jää rahaa käyttöön niihin joululahjoihin, joita lapset ovat itse toivoneet. Raha menee suoraan perille niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, hän jatkaa.

– Tuen merkitys perheille on suuri. Meille on tärkeää aina kohdata tukea saavat perheet. Kohtaamisissa saamme suoraa palautetta ja kiitosta tuesta, Annukka Navis sanoo.

Lahjoitukset ovat Moms for Kidsille kasvun elinehto.

– Olemme hyväntekeväisyysyhdistys, niin kaikki lahjoitukset ovat meille hyvin tärkeitä. Tarvetta yhteiskunnassa on. Meillä on toive ja tavoite kasvaa kansalliseksi toimijaksi. Tämä ei tapahdu ilman lisäresurssia. Lahjoitusten turvin pystymme laajentamaan uusille paikkakunnille ja tavoittamaan uusia perheitä, Annukka Navis jatkaa.

Yhdistyksellä on myös Harrastustuki- ja Vaatepankki-toimintaa, joka kierrättää hyväkuntoisia vaatteita niitä tarvitseville. Yhdistys toimii nykyään 11 kunnan alueella. Yhdistyksen vertaistukiryhmät antavat myös tukea vanhemmuuteen ja perheiden muutostilanteisiin.

Diakoniatyöllä on pitkät perinteet

Mäkelä Alu on jouluisin lahjoittanut myös Alajärven seurakunnan diakoniatyölle jo vuosien ajan. Diakoniatyön tehtävä, auttaa heikoimmassa asemassa olevia, tulee kirkkolaista.

– Otamme ilolla aina vastaan Mäkelä Alun tekemän lahjoituksen. Lahjoitus on valtavan tervetullut ja olemme hyvin kiitollisia siitä. Meillä ei omassa talousarviossa ole tällaiseen käyttää varoja. Lahjoitus kohdentuu suoraan alajärveläisille lapsiperheille, jotka ovat ottaneet yhteyttä diakoniaan, että ovat avun tarpeessa, kertoo Alajärven seurakunnan diakonissa Marja-Terttu Akonniemi.

Lahjoitukset annetaan perheille joulukuun puolella.

– Se on aina ihana puhelu soittaa, että meillä on täällä lahjoitettavaa. Perheet tulevat sovittuna aikana käymään ja kerromme aina, mistä lahjoitus on tullut, hän jatkaa.

Diakonian työntekijät arvioivat, kenelle lahjoitukset annetaan.

– Meillä on muitakin avustusmuotoja, joten teemme aina huolellisen arvioinnin, mikä avustusmuoto sopii kenellekin. Joulun alla lahjakorttien jako riippuu täysin siitä, saadaanko yksityisten ja yritysten tekemiä rahalahjoituksia, Marja-Terttu Akonniemi kertoo.

Lahjoituksella ostetaan lahjakortteja paikallisiin, isompiin ruokakauppoihin, joista voi ostaa myös lahjoja lapsille.

– Näin raha jää omalle paikkakunnalle, Marja-Terttu Akonniemi lisää.

Avun tarvitsijoita on monenlaisia ja avuntarve näyttäisi olevan kasvamaan päin. Kenelle tahansa voi elämässä tulla eteen tilanne, jossa apua tarvitaan.

Kouvolan Joulupuu

Lahjoitamme myös Kouvolan Joulupuu -keräykseen. Joulupuu ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka vapaaehtoisten paikalliskeräyksien kautta toimittaa joululahjoja eriarvoisessa asemassa olevien perheiden lapsille ja nuorille. Lahjat tavoittavat saajansa suoraan virallisten vapaaehtoisten Joulupuu-paikalliskeräyksien kautta ilman välikäsiä tai kuluja.

Lämmintä joulua Mäkelä Alulta!

VEROJALANJÄLKI 16,7 MILJOONAA

Verojalanjälkemme viime vuonna oli 16,7 miljoonaa euroa. Verojalanjälki tarkoittaa yrityksen toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veronluonteisia maksuja. Tähän lukeutuvat yhteisöveron (liiketoiminnan tuloksesta maksettava vero) lisäksi muun muassa työntekijöiden palkoista maksettavat verot ja arvonlisävero.

Artikkeli Alueellinen hyvinvointi on osa vastuullisuustyötämme julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.