– Voimala tuottaa hyvin myös kevättalvella kirkkaina talvipäivinä, kun on kylmä ja aurinko paistaa. Paneelit ovat kaksipuoliset, eli keräävät lumesta hohkavan valon alapuolelta. Parhaimmat tehot ovat huhti-toukokuussa, kun valoisa aika pitenee; aurinko paistaa, mutta ilma on vielä viileä, eivätkä paneelit kuumene, kertoo aurinkovoimalan rakentamisesta vastannut Pitkäsen Sähköasennus Oy:n toimitusjohtaja Ismo Pitkänen (artikkelin pääkuvassa vasemmalla).

Omista profiileista

Aurinkovoimala ostettiin kokonaistoimituksena Pitkäsen Sähköasennukselta. Aliurakoitsijana projektissa toimi aurinkopuistojen rakentamiseen erikoistunut Wisol Oy, joka on myös Mäkelä Alun asiakas.

– Projekti oli siinä mielessä poikkeava, että tavallisestihan voimalat rakennetaan teräksestä. Näin ei haluttu kuitenkaan Mäkelässä tehdä, vaan voimalan tukirakenteet on tehty kokonaan Luoma-aholla puristetuista alumiiniprofiileista, kertoo hankkeesta Mäkelässä vastannut projektipäällikkö Reijo Seppälä (artikkelin pääkuvassa oikealla).

Rakenteille on tietenkin toteutettu insinööritoimiston tekemät viralliset lujuuslaskelmat. Profiilien suunnittelusta on vastannut oma profiilisuunnittelijamme Joni Malinen tiiviissä yhteistyössä Wisolin kanssa. Wisol vastasi lisäksi mekaniikan ja voimalan layoutin suunnittelusta.

– Wisolin vastuulla oli myös kentän pystytys, sillä heillä on siitä vahva osaaminen, Ismo Pitkänen kertoo.

– Yhteistyö niin Ismo Pitkäsen kuin Mäkelä Alun kanssa sujui projektissa äärettömän yhteistyöhenkisesti. Yhdessä löysimme ratkaisut alumiinin käyttöön telinejärjestelmässä, toteaa Wisol Oy:n kaupallinen johtaja Arto Kurtti.

Tukee energiaomavaraisuutta

Aurinkovoimalan koko on 1488 aurinkopaneelia ja maksimiteho on 952 kWp.

– Voimala tuottaa tehoa noin viidenkymmenen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran vuodessa, kertoo Ismo Pitkänen.

Sähköä toki kuluu Mäkelä Alun tehdasalueella merkittävästi enemmän vuositasolla.

– Voimala ei kata tietenkään kaikkea sähkönkulutusta lähellekään, mutta se on hyvä alku energiaomavaraisuudelle. Omalla tehdasalueella paikallisesti tuotettu sähkö sopii erinomaisesti vihreän sähkön hankintastrategiaamme, Reijo Seppälä lisää.

Aurinkovoimala sijaitsee puristamon ja anodisointilaitoksen taakse jäävällä peltomaalla, niin sanotulla Mansikkamaalla. Aiemmin samalle alueelle on hankittu myös sähkövarasto, joka toimii yleisessä reservimarkkinassa.

– Osallistumalla reservimarkkinaan Mäkelä Alu tukee sähköverkon tasapainottamista ja vihreän energian käyttöä. Sähkövarasto toimii joustoelementtinä, joka tukee verkkoa silloin, kun sääriippuvainen energiantuotanto vaihtelee. Näin kannamme konkreettista yhteiskunnallista vastuuta osana laajempaa energiamurrosta, kertoo Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Osa RRF-projektia

Aurinkovoimala on osa Mäkelä Alun RRF-projektia. RRF (Recovery and Resilience Facilty) tuki on osa Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta, jota myönnetään muun muassa vihreän siirtymän hankkeisiin. Rahoituksen myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Mäkelä Alun kokonaisprojekti alkoi vuonna 2022. Sille on myönnetty RRF-energiainvestointitukea 27 prosenttia investoinnin koko arvosta.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Mäkelä Alun tehdasalueella sähköä kuluu vuodessa saman verran kuin pienessä kunnassa. Kulutamme sähköä noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Kaikki ostamamme sähkö on päästötöntä.

Artikkeli Oma aurinkovoimala on rakennettu alumiinista julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Uusiutuvien tuotantomuotojen kapasiteetin ja sähkönkulutuksen yhteensovittaminen on haastavaa ja edellyttää muutoksia sähköverkko-infraan. Kun tuulee ja paistaa yhtä aikaa, niin verkossa on liikaa sähköä. Kun tulee tyyntä ja pilvistä, niin voi olla toisinpäin. Tämä aiheuttaa sähköverkon epävakautta. Yksi keino hallita sähköverkon vakautta ovat sähkövarastot. Halusimme kantaa kortemme kekoon ottamalla lisää yhteiskunnallista vastuuta osana laajempaa energiamurrosta.

– Tässä syy, miksi olemme päätyneet investoimaan omaan sähkövarastoon. Valtio-omisteinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj tarvitsee sähkövarastoja. Mäkelä Alu osallistuu sähkövarastolla Fingridin reservimarkkinoille, kehitysjohtaja Tomi Pilbacka taustoittaa.

Fingrid Oyj hallinnoi ja ohjaa ylätasolla Suomen sähköverkkoa. Investoidessaan sähkövarastoon yritys voi tehdä sopimuksen joko suoraan tai välikäden kautta Fingridin kanssa ja myydä akun kapasiteettia niin sanotuille reservimarkkinoille erilaisiin käyttötarkoituksiin.

– Meillähän on tehdasalueella suhteellisen järeä sähköinfra, ja oman sähkövaraston myötä pystymme hyödyntämään sitä muuhunkin kuin alumiiniprofiilien valmistamiseen, hän lisää.

Vaikka sähkövaraston hankinta ei suoraan liity alumiiniprofiilin valmistamiseen, se liittyy Mäkelä Alun ennakkoluulottomaan ja eteenpäin menevään toimintatapaan.

– Yksi arvoistamme on Haastamme huomisen. Tämä sopii siihen erittäin hyvin. Sähkövarastoja Suomessa tarvitaan koko ajan enemmän, joten on myös aidosti vastuullinen valinta osallistua tällä tavoin omalla osuudellamme sähköverkon ylläpitämiseen, lisää toimitusjohtaja Marko Orpana.

Osa RRF-projektia

Sähkövarasto on osa Mäkelä Alun RRF-projektia. RRF (Recovery and Resilience Facilty) tuki on osa Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta, jota myönnetään muun muassa vihreän siirtymän hankkeisiin. Rahoituksen myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Mäkelä Alun kokonaisprojekti alkoi vuonna 2022. Sille on myönnetty RRF-energiainvestointitukea 27 prosenttia investoinnin koko arvosta.

Artikkeli Olemme investoineet sähkövarastoon julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Lämmön talteenotto- ja lämpöpumppujärjestelmä korvaa nestekaasun käytön molempien maalaamoiden esikäsittelyprosessien lämmityksessä. Hukkalämpö otetaan talteen valimon jäähdytysvesialtaasta. Jäähdytysvesiä syntyy, kun valuja jäähdytetään vedellä, kertoo kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Valimossa valmistetaan Mäkelä Alun omaa kierrätysaihiota valamalla kierrätysalumiinia. Ajatus jäähdytysvesien lämmön talteenotosta syntyi jo noin kymmenen vuotta sitten.

– Teimme laitetoimittaja Calefan kanssa kartoitusta eri prosessien hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksista, ja tämä nousi silloin esiin yhtenä kiinnostavimmista kohteista, kertoo projektipäällikkö Reijo Seppälä.

Järjestelmä korvaa nestekaasun käytön

Uuden järjestelmän myötä valimosta saatava lämpöenergia siirretään molempien maalaamoiden esikäsittelyveden ja vaakamaalaamon lämmitykseen. Ennen pulverimaalausta alumiiniprofiilit pestään, ja pesuvesi on aiemmin lämmitetty nestekaasulla.

– Kun uusi järjestelmä on täydessä käytössä, voimme luopua kokonaan nestekaasun käytöstä näissä lämmitystarpeissa, Pilbacka toteaa.

Koska jäähdytysvesiä syntyy vain silloin, kun valimossa valetaan, on järjestelmään liitetty varalle sähkökattila, joka toimii puhtaalla sähköllä.

Konttiratkaisu mahdollistaa siirrettävyyden

Laitteisto päätettiin sijoittaa erilliseen konttiin, joka rakennettiin valmiiksi tehtaalla. Paikan päällä tehtiin putki- ja sähkötyöt.

– Tämä ratkaisu on kustannustehokas ja tarvittaessa myös siirrettävissä. Käyttöönotto on vielä käynnissä, mutta järjestelmä saadaan täyteen toimintaan lähiaikoina, Seppälä kertoo.

Laitetoimittajana toimi Calefa, ja projektin toteutuksessa olivat mukana myös Rinteen Putki ja Pitkäsen Sähkö.

Ratkaisu realisoi meille 290 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennykset tänä vuonna.  Investoinnin arvo on noin 360 000 euroa, ja se tuo mukanaan myös merkittäviä energiansäästöjä nestekaasun käytön päättyessä kokonaan.

Valimon hukkalämmön talteenottoprojekti on osa laajempaa investointikokonaisuutta, jolla vähennetään oman tuotannon CO2-päästöjä. Hankkeeseen on saatu Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) energiainvestointitukea (RRF). 

Artikkeli Valimon hukkalämpö hyödynnetään maalaamoiden lämmityksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Puristinlinja 3:lla uusittiin aihionlämmitys vaihtamalla nestekaasua energiana käyttävät laitteet moderniin, sähköllä toimivaan tekniikkaan. Projektissa asennettiin aihion lämmittämiseen käytettävät vastusuuni ja induktiouuni sekä uusittiin aihiopöytä ja -saha.

Vaikka aihion lämmittämisen toimintaperiaate on sama kuin ennenkin, sisältyi Mäkelä Alulla toteutettuun ratkaisuun osio, joka on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

– Ainutlaatuista tässä on, että ikinä ennen ei ole käytetty vastusuunia ennen induktiouunia. Vastusuuni, eli niin sanottu EHKO (electrically heated high speed convection furnace), tekee ensin aihioon peruslämmön. Induktiouuni tekee tarkan lämpötilan sekä lämpötilaeron aihion etu- ja takapään välille, kertoo profiilituotannon kehitysinsinööri Jan Rintala.

Energiatehokkuutta ja tasaisempaa laatua

Nykyisin P3:lla aihiot lämpenevät energiatehokkaammin verrattuna nestekaasutoimiseen tekniikkaan. Kokonaisuuden hyötysuhde on erittäin korkea. Mäkelä Alun käyttämä sähkö on Väreen tuulivoimalla tuotettua vihreää sähköä.

– Olemme myös investoineet tehdasalueen sähköinfran parantamiseen, mikä mahdollistaa sen, että olemme ylipäätään pystyneet toteuttamaan sähköistyshankkeita, sanoo Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi uudistuksella on muutakin merkittävää etua.

– Saamme paljon tasalaatuisempaa aihiota puristimelle. Nestekaasu-uunilla lämmityskuorma on pistemäinen. Puristamisen kannalta tällä on iso vaikutus. On tärkeää, että aihion lämpö on tasainen. Puristusprosessi onnistuu paremmin, laatu ja tehokkuus paranevat, Jan Rintala summaa.

Nappiin mennyt projekti

Laitteiden käyttöönottovaihe sujui erinomaisesti. Laitetoimittaja Extrutecin kanssa tehtiin koko ajan tiivistä yhteistyötä.

– Kyllähän tätä suunniteltiin ja käytiin läpi varsin tarkkaan. Kaikki sujui oikein hyvin ja laitteet saatiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Tämä on hienoa, sillä kenelläkään ei ollut vielä kokemusta EHKOsta, Jan Rintala sanoo.

Puristinajurit ovat olleet uuteen tekniikkaan tyytyväisiä. Työ on tehostunut, sillä aihio tulee nopeammin puristimelle verrattuna aiempaan laitteistoon.

– Uusien laitteiden kanssa ei ole tullut ongelmia, vaan kaikki on toiminut todella hyvin. Laitteet ovat toimivia ja helppokäyttöisiä, toteaa puristinajuri Tuomo Paalijärvi.

Paremmat työskentelyolosuhteet

Uusilla laitteilla on ollut vaikutusta myös työskentelyolosuhteisiin. Olosuhteisiin tehtiin projektissa tietoisiakin parannuksia.

– Nestekaasu-uunihan tuotti paljon enemmän lämpöä, mikä kesällä tietysti teki sen, että hallissa oli aika kuuma. Sähköuunit eivät lämmitä samalla tavalla, Tuomo Paalijärvi toteaa.

Uusi, isompi ja ilmastoitu äänieristetty työtila saa sekin positiivista palautetta.

– Tämähän on ihan luksusta! Ajurit voivat tehdä työnsä täällä, kun aiemmin puristimen ohjauspöydät ja näytöt sijaitsivat sen ulkopuolella hallissa. Hallissahan on kova meteli, joten tämä parantaa työskentelyolosuhteita huomattavasti, Tuomo Paalijärvi sanoo.

Myös muualle puristamoon, esimerkiksi sahalle, tullaan lisäämään uusia, äänieristettyjä työtiloja.

P3-linjan modernisointi on osa laajempaa investointikokonaisuutta, jolla vähennetään oman tuotannon CO2-päästöjä. Hankkeeseen on saatu Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) energiainvestointitukea (RRF). Kerroimme tästä investoinnista aiemmin artikkelissa: Tuotantolinjan modernisointi vähentää 920 tonnia CO2-päästöjä 

Artikkeli Ensimmäinen maailmassa: P3:n uudistus onnistui yli odotusten julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Net-Zero Industries Award on kansainvälinen kilpailu, joka tunnustaa ja palkitsee merkittäviä innovaatioita teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kilpailu korostaa henkilöitä ja projekteja, jotka mullistavat energiaintensiivisiä teollisuudenaloja ja edistävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Outstanding projects -sarjassa etsittiin hankkeita, jotka uudistavat teollisuutta, haastavat vallitsevia käytäntöjä ja asettavat uusia standardeja hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle.

Olemme erittäin ylpeitä, että tekemämme hiilineutraaliustyö huomioidaan tällä tavalla kansainvälisesti.

Tarkemmin palkitusta projektista

Neljä vuotta kestäneessä projektissa anodisointilaitoksemme energiajärjestelmä uusittiin täysin. Lopputulos on parempi kuin osasimme odottaa: energiatehokkuus huippuluokkaa ja 100 prosentin hiilineutraalius enää pienen askeleen päässä! Kerroimme projektista tarkemmin vuosi sitten syksyllä. Aiempi artikkeli löytyy tästä linkistä: Anodisointilaitoksemme on ottanut ison harppauksen kohti hiilineutraaliutta.

– Olemme pystyneet pudottamaan laitoksen noin 300 tonnin nestekaasun vuosikulutuksen alle kymmenesosaan. Samalla myös laitoksen CO2-päästöt ovat pudonneet dramaattisesti: noin 700 tonnia / vuosi ja samalla laitoksen toimintavarmuus parantunut, kertoo Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka.

Nestekaasun kulutus on saatu painettua niin alas, että kaasuenergian vaihtaminen biokaasuun on mahdollista muutaman vuoden kuluessa. Biokaasuun siirtymisen myötä anodisointilaitoksen energiajärjestelmä muuttuu kokonaan hiilineutraaliksi.

Projekti toteutettiin yhteistyössä suomalaisten teknologiayritysten kanssa ja paikalliset kumppanimme sekä oma henkilöstö ovat olleet isossa roolissa hankeen toteuttamisessa. Projektissa syntyneen osaamisen myötä olemme jo tunnistaneet monia uusia kohteita tuotantomme päästöjen vähentämiseksi. Myös muita energiatehokkuusprojekteja on tämän jälkeen toteutettu muun muassa Voikkaan maalaamossa ja Luoma-aholla valimossa.

Pääkuvassa anodisointilaitoksemme henkilökuntaa. 

Uutinen päivittyy.

Artikkeli Anodisointilaitoksellemme merkittävä kansainvälinen palkinto julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Vaakamaalaamossa pintakäsitellään perusmaalauksen lisäksi kaksivärimaalaukset sekä erimuotoiset kappaletavarat.

Uusi maalauskaappi

Viimeisin investointi on uusi maalauskaappi, joka asennettiin kuluvan vuoden tammikuussa. Vaakamaalaamon laitteisto alkoi olla elinkaarensa päässä ja esimerkiksi kaikkia varaosia ei ollut enää helposti saatavilla. Uuden maalauskaapin myötä vaakamaalaamossa pystytään maalaamaan pienempiäkin eriä kustannustehokkaasti.

– Uusi maalauskaappi tukee yrityksen strategiaa. Pystymaalamoissamme voi toiseen maalauskeskukseen vaihtaa väriä samaan aikaan, kun toisella keskuksella maalataan. Uuden maalauskeskuksen myötä tämä toimintatapa on mahdollista myös vaakamaalaamossa. Näin tuotevaihtoaika saadaan uudella kaapilla minimiin ja pystytään pintakäsittelemään pieniäkin eriä joustavasti ja kustannustehokkaasti, kertoo projektin kehitysinsinööri Jarno Kolkka.

Uusi laitteisto on aivan viimeisintä tekniikkaa.

– Investoinnin myötä maalauksen pinnanlaatu tulee olemaan entistä parempi. Käyttäjäystävällisyys on huomioitu uudessa laitteistossa aivan eri tavalla kuin vanhassa. Uutta kaappia maalareiden on sujuvampi ja helpompi käyttää, hän jatkaa.

Modernisointia myös esikäsittelyyn

Viime vuonna vaakamaalaamon pesupään ohjausjärjestelmä uudistettiin kokonaan. Samalla tuotantoaluetta rajattiin aidoilla, mikä paransi turvallisuutta. Robotin työalue ja profiilien esipesualtaat on aidattu siten, että mikäli alueelle joku menee, robotti pysähtyy.

– Laitteistoa ohjaava automatiikka komponentteineen alkoi sekin olla käyttöikänsä päässä. Vanha laitteisto oli epäluotettava ja aiheutti laaturiskiä, minkä vuoksi koko ohjausjärjestelmä kaapelointeineen kaikkineen uusittiin, Jarno Kolkka kertoo.

Uudistuksessa laitteiston turvallisuus nousi nykyisen konedirektiivin määrittelemälle tasolle.

– Työvaihe on kriittinen maalauksen onnistumisen kannalta, joten modernisoinnilla myös pienennettiin vaihtelua profiilien esikäsittelyssä, hän lisää.

Maalinpoistolinja ollut jo pari vuotta

Vaakamaalaamon pesupäähän asennettiin jo muutama vuosi sitten maalinpoistolinja, joka sekin oli merkittävä kehitysaskel. Maalinpoistolinjalla maalausvirheellisistä profiileista voidaan poistaa jauhemaalikerros ja palauttaa ne uudelleen maalattaviksi.

Maalinpoistolinja säästää aikaa, materiaalia, rahaa ja ympäristöä sekä parantaa toimitusvarmuutta. Ennen maalinpoistolinjaa esimerkiksi väri- tai pintavirheelliset maalatut profiilit jouduttiin laittamaan kokonaan romuksi, eikä niitä voinut uusiokäyttää millään tavalla.

Parempi ilmanlaatu

Viime vuoden lopulla vaakamaalaamossa aloitettiin myös ilmanvaihtouudistus. Maalaamossa on avonaisia esikäsittelyaltaita ja maalinpoistoallas. Näistä tapahtuu jonkin verran höyrystymistä sekä hajuhaittoja. Vaakamaalaamossa tehdyissä ilmanlaatumittauksissa on selvitetty, että ilma on riittävän puhdasta, mutta samalla on todettu, ettei ilmanvaihto ole tilassa riittävää.

– Ilmanvaihto on nyt uudistettu kokonaan esikäsittelytiloista. Esikäsittely- ja maalinpoistolinjan päälle asennettiin uudistuksessa kunnolliset kohdepoistolaitteet, jotka johtavat höyryt ja hajuhaitat pois tilasta. Lisäksi järjestelmä tuo raikasta korvausilmaa ulkoa halliin, kertoo pintakäsittelyn tuotantopäällikkö Vesa Saarenlaita.

Uudistuksen tärkeä tavoite on parantaa työskentelyn olosuhteita ja työhyvinvointia. Hyvä ilmanvaihto parantaa sekä työskentelyn mukavuutta että turvallisuutta.

Kaikkiaan investointien arvo on ollut yhteensä noin miljoona euroa.

Artikkeli Vaakamaalaamoa uudistettu laajasti investoimalla julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.