– Tulin iltaisin vaakamaalaamoon tekemään napsuja, eli ikkunaprofiileja, joissa sisä- ja ulkopinta ovat eri väriset. Siitä jatkoin sitten kesätöihin ja olin armeijaan asti, minkä jälkeen pääsin vakituiseksi pystäriin (pystymaalaamoon). Siellä olin pääasiassa maalarina, jonkin verran tein myös pakkaamista, Markus kertoo.

Puristamoon, P3-linjalle, hän siirtyi vuonna 2017.

– Olin viitisen vuotta puristimella, kunnes alkoi tuntua, että on aika kokeilla jotain muuta ja hakeuduinkin sitten muualle töihin, hän jatkaa.

Tasapainoinen ja vakaa

Muutaman vuoden työkokemus muualla vahvisti ajatusta siitä, mitä asioita Markus arvostaa työelämässä. Kun hänelle avautui tilaisuus palata Alulle, oli päätös lopulta helppo.

– Omaa näkemystä oli hyvä avartaa ja olen tyytyväinen, että kävin välillä muuallakin. Mäkelä Alu on työnantajana tasapainoinen ja vakaa, joten tänne oli hyvä palata, hän toteaa.

Omalla työpisteellä on tapahtunut myös uudistuksia, sillä P3:lle on investoitu modernia aihionlämmitystekniikkaa. Uusiin laitteisiin oppi nopeasti, eikä perustyö ole muuttunut. Työskentelymukavuutta parantaa uusi, ilmastoitu ja äänieristetty työtila puristinhallissa.

– Työolot, työkalut ja työhyvinvointi ovat oikeasti Alulla tosi hyvin hoidettu. Tällä erää on hyvä olla taas täällä. Ainoa miinus on kolmivuorotyö, joka on joskus vähän raskasta, Markus jatkaa.

Onneksi hyviä puolia riittää. Markus nostaa esille työnantajan tarjoamat liikunta- ja kulttuuriedut, mutta myös työporukan omat urheilukisat tai tempaukset.

– On mukavaa, että työyhteisössä järjestetään myös matalan kynnyksen vapaa-ajantoimintaa, hän lisää.

Puristinajurin vastuullinen työ

Puristinajurin tehtävä on varsin monipuolinen ja siinä saa käyttää luovuuttakin. Puristinajurit valvovat puristamista, suunnittelevat ajot ja kuormittavat ne koneille sekä tietysti myös huolehtivat billetit uuniin.

– Lisäksi puristinajuri auttaa profiilien ”synnytyksessä”, eli profiilin päät autetaan puristimesta ulos. Koko puristusprosessia seurataan jatkuvasti. Joskus ajo joudutaan keskeyttämään, jos herää epäilys, että jokin on mennyt pieleen ja valmiiseen profiiliin tulisi virhe. On edullisempaa keskeyttää ajo, kuin ajaa laatuvirheellistä profiilia ulos. Työssä on oltava valmis tekemään nopeitakin päätöksiä, Markus kertoo.

Onnistuneen puristuksen jälkeen profiilit siirtyvät venytyspöydälle, missä ne venytetään. Puristinajuri ottaa syntyneestä profiilista näytteen, jolle tehdään laatutestit.

Hyvä työyhteisö vetää takaisin

Markuksen paluu Alulle on ollut sujuva.

– Mukava oli tulla takaisin, kun tiesi mitä odottaa. Työyhteisö on hyvä ja työkaverit mukavia. Aiemmin, kun lähdin, jäin kaipaamaan tiettyjä kavereita, ja oli hienoa tulla taas samaan porukkaan, hän sanoo.

Työn vastapainoksi Markus viihtyy liikunnan ja luonnon parissa.

– Harrastan metsästystä, ja minulla on ajokoira ja jämtlanninpystykorva, joiden kanssa aika kuluu, toinen on vasta vuoden ikäinen. Lisäksi käyn salilla ja painimassa. Luonnossa liikkuminen on kuitenkin parasta vastapainoa työlle.

Artikkeli Työntekijäkokemus: Puristinajurin työ on vastuullista julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

 Soilen aloittaessa Mäkelänmäellä oli ainoastaan konttori, valimo ja vaakamaalamo. Puristin sijaitsi vielä vanhassa hallissa, toisella puolella Vimpelintietä. Vanha halli ei ollut Soilelle lapsenakaan vieras paikka. Hänen isänsä työskenteli aikanaan peltiseppänä Mäkelän Peltituotteella.

– Pikkutyttönä karkasin usein isän luokse tehtaalle. Isä vei minut sitten mopolla kotiin. Myös omat poikani olivat joskus mukanani tehtaalla, kun he olivat vielä pieniä. Nykyään tällainen ei tietenkään tulisi enää kysymykseen, hän nauraa.

– Muistan aina, kun vanhin poikani näki ensimmäistä kertaa pystymaalaamon radan, niin hän kysyi silloin 6-vuotiaan viisaudella, että mikäs huvirata tämä on. Oli juuri käyty PowerParkissa, hän lisää.

Varsinaista logistiikka-osastoa ei ollut vielä olemassakaan, mutta Soile teki vaakamaalaamossa logistiikan suunnittelua ja toimi tuotantopäällikön oikeana kätenä. Rekat tulivat lastaukseen vaakamaalaamon taukotilan vieressä olevasta nosto-ovesta, silloin ei ollut lastausmonttuja. Kun pystymaalaamo valmistui, Soile siirtyi sinne.

– Pystärissä ehdin olla noin kymmenen vuotta. Tein työnjohtotehtäviä ja tuotannonsuunnittelua. Tuotannonsuunnittelu siirrettiin 2020 tiimeille, ja omaankin työnkuvaan tuli tässä kohtaa iso muutos.

Tuotannon puolelta konttoritöihin

Soile siirtyi työskentelemään tilaus-toimitusosastolle konttorille. Vaikka talo oli tuttu, oli muutos todella iso.

– Olin ollut 22 vuotta töissä huomiotakki päällä ja turvakengät jalassa. Jouduin siirtyä omalta mukavuusalueelta pois. Piti opetella kokonaan uusi työ, vaikka asiat olivatkin osittain samoja. Mietin pitkään, osaanko ja sopeudunko koskaan.

Siirtymä osui samaan aikaan koronapandemian kanssa, mikä toi omat haasteensa. Taustalla kulkenut vahva osaaminen ja työkokemus maalaamoista auttoi kuitenkin sopeutumaan ja hyvä yhteys tuotantoonkin säilyi.

– Se, mitä silloin pelkäsin, osoittautui turhaksi. En joutunutkaan jättämään kaikkea osaamista taakse vaan ennenkaikkea olenkin sitä pystynyt hyödyntämään. Teen edelleen paljon yhteistyötä pintakäsittelyn kanssa, Soile sanoo.

Luotettava työpaikka

Soilen nykyinen työtehtävä on tilaus-toimitusprosessin tasapainottaja. Hän työskentelee monessa rajapinnassa niin myynnin, logistiikan, tilaustenkäsittelyn kuin tuotannonkin suuntaan. Hän suunnittelee ja ohjaa karkeakuormitusta sekä seuraa toimitusvirtaa ja sen poikkeamia. Mäkelä Alua Soile pitää hyvänä työpaikkana.

– Onhan Alu työntekijöistään välittävä ja luotettava työnantaja. Myös tunne, että työpanostani arvostetaan on itelleni merkityksellinen, tuskin olisin muuten näin kauan täällä ollut. Jälkikäteen ajateltuna viimeisin muutos oli omalta kannaltani kuitenkin hyvä. Kun on näinkin pitkän työnuran tehnyt, niin on ollut hienoa, että ei ole tarvinnut kaikkia näitä vuosia samaa työtä tehdä, vaan täällä on suotu mahdollisuuksia, hän pohtii.

– Koen suurta kunnioitusta ja arvostusta työnantajaa kohtaan. En tiedä, johtuuko se siitä, kun olen pikkutytöstä lähtien nähnyt, mistä kaikki on alkanut ja miten tämä kaikki on tähän mittaansa kasvanut. Teen työtäni sillä moraalilla, kuin tekisin tätä itelleni, Soile päättää.

Kesät pesiskentällä

Vapaa-ajalla Soile hakee tasapainoa liikunnasta. Hän käy jumpassa, äänimaljarentoutuksissa ja on aloittamassa joogan pitkän tauon jälkeen.

– Talvisin minut löytää jäähallilta katsomosta ja kesäisin pesiskentältä. Olen tehnyt useana vuotena kökkää Ankkureiden edustusjoukkueelle, nykyään VIP-tilassa.

Artikkeli Työntekijäkokemus: Huomiotakista konttorille julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– 18 vuoteen mahtuu monenlaista, alkuun myös vuokratyötä ja osa-aikaisia työsopimuksia ennen vakinaistamista. Edellisen pätkän, noin viisi kuusi vuotta, työskentelin valimossa. Vuorotyö alkoi jossain vaiheessa kypsyttää, ja aloinkin pohtia, olisiko tässä vielä tsäänssiä lukea itsensä päivävuoroon. Asiaa tuli harkittua useamman vuoden ajan. Lopulta ajattelin kokeilla, eihän opiskelu koskaan hukkaan mene, Ville kertoo.

Tänä keväänä Ville valmistuu konetekniikan insinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta. Hän teki opinnäytetyönään valimoon mittalaitevertailun. Viimeiset puolitoista vuotta hän on työskennellyt profiilisuunnittelijana. Osittain hän tekee myös työkalujen tilauksia.

– Olen tosi kiitollinen siitä, että minuun on uskottu, vaikka en valmis insinööri ollutkaan ja sain paikan profiilisuunnittelijana. Valimon aikana pidin jonkun pätkän opintovapaata, mutta muuten olen edistänyt opintoja olen työn ohessa ja pääsääntöisesti etänä, mikä onneksi on nykyään mahdollista. Välillä päivät ovat olleet raskaita, kun on pitänyt olla kellon ympäri tietokoneella; ensin työpäivä ja sen päälle opiskelut, hän kertoo.

Suunnittelijan työ on mielenkiintoista

Päivävuoroon siirtyminen tuli sopivasti myös muuhun elämäntilanteeseen.

– Kun päätti alkaa tässä samalla perheelliseksi, niin olihan se aivan korvaamatonta, että pääsi päivävuoroon. Muutenkin mukavaa vaihtelua, kun pääsee näkemään tuotannon täältä toisesta päästä. Olen oppinut, että prosessissa on paljon muitakin vaiheita kuin puristaminen ja sulattaminen, Ville sanoo.

Profiilisuunnittelijan työtä Ville pitää mielenkiintoisena, sillä yksikään profiili eikä näin myöskään yksikään työpäivä ole samanlainen.

– Suunnittelijana käyn ensin läpi kuvat ja asiakkaan vaatimukset tulevalle profiilille sekä tutustun pääpiirteisesti sen muotoihin ja mittoihin. Tässä vaiheessa arvioidaan esimerkiksi, ettei profiili ole liian painava tai kevyt. Tuotannon kanssa hiotaan sitten lopullinen työkalu; asiakkaalle ei voida tätä ennen luvata mitään. Työ on tasapainoilua tuotannon ja asiakkaan välissä. Myyjät ovat aina ensisijaisesti asiakkaaseen yhteydessä, vaikka välillä meillä on yhteisiä palavereitakin suunnitteluvaiheessa, Ville kertoo.

Toinen perhe

Ville työskentelee hybridinä, kuten monet muutkin myyntikonttorin työntekijöistä. Yleensä hän tekee töitä kotona, mutta käy mielellään silloin tällöin tekemässä työpäivän konttorilla yhteisten sovittujen konttoripäivien lisäksi.

– Koen, että etätöissä pystyy paremmin keskittymään työhön. Välillä sitä uppoutuu niin, että tauotkin unohtuvat. Työnantajana Mäkelä Alu on sopivan vaativa mutta myös rento. Alun porukka on vähän niin kuin toinen perhe. Täällä ei tarvitse stressata, kun tietää tehtävänsä ja vastuunsa, mutta välillä voidaan puhua muutakin kuin työjuttuja. Maailmassa on muutakin kuin alumiini, vaikka sen ympärillä täällä kaikki pyöriikin, hän sanoo.

Vapaa-ajalla Ville viettää tavallista perhe-elämää ja liikkuu.

– Pian 2-vuotias tenava vie tietysti tällä hetkellä ajan, mutta yritän myös liikkua: juoksen, käyn kuntosalilla ja pyöräilen. Arjessa on juuri nyt hyvä rytmi, vaikka siihen ei juuri mahdukaan mitään ylimääräistä. Arki on kuitenkin mukavaa, enkä kaipaa muuta tällä hetkellä. Ehkäpä jossain vaiheessa suoritan vielä diplomi-insinöörin opinnot, mutta sitä ennen pidän hieman taukoa.

Artikkeli Valimosta suunnitteluun: Oma polku löytyi ajan kanssa julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Tulin kesätöihin työkaluhuoltoon toukokuussa 2002. Opiskelin tuolloin konetekniikkaa SeAmkissa. Kävi kuitenkin niin, että opinnot jäivät kesken, kun työ vei mennessään. Vuodesta 2004 aina näihin päiviin asti olen työskennellyt viilaamossa, hän kertoo.

Työkaluviilarin työ on käytännössä työkalujen korjausta ja parantamista.

– Työkaluviilarin työssä parasta on monipuolisuus. Nautin myös siitä, että siinä on itse vastuussa omasta työstään, Juhani sanoo.

Työkaluviilari tekee paljon käsityötä; muun muassa viilaa, hitsaa ja jyrsii työkaluja silloin, kun ne eivät tee tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaihtelua ja virtaa

Vaikka Juhani pitääkin työstään työkaluviilarina, hän halusi tarttua mahdollisuuteen tehdä välillä jotain muuta.

– Kun on 20 vuotta viilannut työkaluja, niin ajattelin, että voisi olla mielenkiintoista työskennellä toisesta näkökulmasta. Työtehtäviini kuuluvat kaikenlaiset kehitysasiat puristimilla. Lisäksi esimerkiksi puristinpään reklamaatioiden tutkimukset, tarjous- ja tuottavuuslaskelmat sekä ajoparametrien tekeminen puristimille ovat osa työtä, hän kertoo.

Työ on mukavaa. Uusiin työtehtäviin perehtyminen on sujunut hienosti, sillä pitkä tausta työkalujen parista auttaa työssä. Myös työporukka on tuttu, sillä viilaamo sijaitsee samassa hallissa puristamon kanssa.

– Kun on ollut kauan samassa hallissa, niin koko prosessi on erittäin tuttu. Työhön oli helppo muutenkin tulla, kun tunsi kaikki entuudestaan. Vielä toki on opittavaa, mutta onneksi lähin kollega ja muut työkaverit auttavat tarvittaessa ja vastaavat kysymyksiin, hän sanoo.

Juhani osallistuu myös puristamon investointiprojekteihin ja toimii myynnin teknisenä tukena.

– Autamme myyntiä vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin esimerkiksi seoksista tai omien profiilien kehitystoiveisiin, hän tarkentaa.

Uudessa tehtävässä työskentely on tuonut arkeen uudenlaista virtaa.

– Huomaan, että on ollut jotenkin paljon pirteämpi olo töissä. Kyllä vaihtelu virkistää, hän sanoo.

Hyvä ja varma työpaikka

Jonkin aikaa sitten Juhani piti vuoden opintovapaata, sillä hän oli aina haaveillut hierojan ja personal trainerin töistä.

– Kyllä työnantajaa on kiittäminen mahdollisuudesta kokeilla vähän siipiään muualla. Opiskelin hierojaksi ja minulla on oma sivutoiminen yritys, jossa teen myös personal trainerin töitä. Tein opintovapaan jälkeen vähän lyhyempää päivää ja työskentelin omassa yrityksessäni, hän kertoo.

Nyt on ollut taas aika palata täyspäiväiseksi Alulle, vaikka jonkin verran Juhani edelleen vapaa-ajallaan hieroo tai ohjaa muita liikkumaan.

– Olen aina itse liikkunut tosi paljon, joten tuo tuntui hyvältä ajatukselta silloin. Onneksi tuli sitäkin kokeiltua. Mäkelä Alu on hyvä ja varma työpaikka, en olisi muuten täällä näin kauan ollutkaan, hän miettii.

Vapaa-ajallaan Juhani liikkuu edelleen paljon ja harrastaa vapaaehtoistoimintaa.

– Käyn salilla neljä kertaa viikossa ja suomenpystykorva vie joka päivä lenkille. Metsästelen ja kalastelen. Olen myös vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa aika paljon mukana, hän kertoo.

Artikkeli Työntekijäkokemus: Työkalujen ammattilainen uuden äärellä julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Milja, TITO

Tilaus-toimitusosastolla työskentelevä Milja Latvala on tehtävässään jo kolmatta kesää. Tätä ennen hän ehti työskennellä yhden kesän tuotannossa.

– Olin alun perin decoralissa, mutta työskentelin myös muilla pintakäsittelyosaston alueilla, maalaamot ja anodisointi tulivat tutuiksi. Työstäni tuotannossa on ollut paljon hyötyä toimistotyössä, on helpompi yhdistää, mistä puhutaan, kun on itse tehnyt tuotannon työtä, hän kertoo.

Milja opiskelee Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan laskentatoimi.

– Teen nyt toisen vuoden opintoja. Mäkelässä työskentely on auttanut minua peilaamaan teoreettisia opintoja käytäntöön. Esimerkiksi organisaatiorakenteeseen olen tutustunut Mäkelä Alulla, ja kursseilla on ollut aidosti apua siitä, että asioista on käytännön kokemusta, hän sanoo.

Hän myöntää vähän saaneensa inspiraatiotakin alavalintaan kesätyönsä kautta.

– Ensimmäisen kesän jälkeen pohdin, että voisi olla ihan mukavaa tehdä töitä toimistoympäristössä ja aloitinkin laskentatoimen opinnot avoimessa yliopistossa. Olen viihtynyt hyvin, vaikka harmi, ettei hirveästi näe muita, kun tehdään paljon etätyötä. Näemme kuitenkin säännöllisesti ja pidämme yhteisiä kokouksia Teamsissa, hän sanoo.

Miljan mukaan Mäkelässä on hyvä työilmapiiri, jossa uskaltaa kysyä, kun on kysyttävää ja kaikilla osastoilla on ollut kivat työkaverit.

– Olen pohtinut, että Alu voisi olla hyvä vaihtoehto työllistyä myös valmistumisen jälkeen. Työyhteisö on joustava, jossa on kiva tehdä töitä. Alan opinnoista on ollut tosi paljon hyötyä, ja koko ajan asioita osaa ajatella syvällisemmin vaikkapa viikkopalavereiden tai henkilöstöinfojen yhteydessä, hän sanoo.

Arttu, logistiikka

Arttu Väliaho oli vasta 17-vuotias, kun hän tuli ensimmäistä kertaa kesätöihin Mäkelään. Koulutukseltaan hän on ajoneuvoasentaja. Hän työskentelee nyt toista kesää logistiikkaosastolla lastarina.

– Ennen ensimmäistä työvuoroa viime kesänä jännitti aika paljon, että minkälaista täällä on ja onko työtehtävien tekeminen vaikea oppia. Kaikki meni loppujen lopuksi kuitenkin hyvin – ja takaisin tultiin, hän toteaa.

Lastarin tehtäviin kuuluu muun muassa alasotto korkeavarastosta ja kuljetusten lastaaminen yhdessä kuljettajan kanssa. Lastausta tehdään nosturilla ja trukeilla.

– Työ on ihan mukavaa ja aika helppoa, mutta ei kuitenkaan liian yksitoikkoista. Olen tykännyt Alulla olla. Esimies on mukava ja työkaveritkin hauskoja, niin mikäs täällä on ollessa, hän sanoo.

Seuraavaksi Artulla on edessä varusmiespalvelus, minne hän suuntaa heinäkuussa.

Aleksandr, puristamo

Pietarista kotoisin oleva Aleksandr Mokhov muutti Suomeen viime elokuussa. Hän halusi muuttaa Suomeen, sillä häntä kiinnosti suomen kieli ja kulttuuri. Hän myös uskoi, että Suomi sopisi hänelle asuinpaikkana hyvin. Sinnikäs nuorimies taitaa jo hyvin kielen.

– Osasin suomea vähän, sillä olin valmistautunut elämään täällä. Vuoden aikana olen kehittynyt paremmaksi ja rohkeammaksi. Siinä olikin yksi syy, miksi sain kesätyöpaikan. Opiskelen kone- ja tuotantotekniikkaa Järviseudun ammatti-instituutissa. Toki vieraaseen maahan muuttaminen ja asettuminen on ollut haastavaa, ja se vie oman aikansa. Mutta uskon vahvasti, että lopulta kotiudun tänne hyvin, hän kertoo positiivisella mielellä.

Aleksandr on viihtynyt Järviseudulla hyvin, sillä täällä on rauhallista ja kaunis luonto. Hän arvelee, että ammattiin valmistumisen jälkeen hän jää seudulle, jos se vain on mahdollista.

– Aloitin Mäkelässä huhtikuun lopussa. Työskentelen puristamossa sahurina. Välillä on ollut haastavaa, ja joskus on tapahtunut myös väärinkäsitys kielen vuoksi. Muut työntekijät ovat kuitenkin hyväntahtoisia minua kohtaan ja uskon, että onnistun täällä, hän sanoo.

Vapaa-ajalla Aleksandr opiskelee, mutta harrastaa lisäksi pyöräilyä ja postcrossingia, mikä tarkoittaa kansainvälistä postikorttirinkiä. Hän kuuluu myös kuoroon, Vimpelin mieslaulajiin.

– Lauluharrastus on tosi hauskaa. On ollut hieno kokemus laulaa mukavien miesten kanssa, hän kertoo.

Hyvää kesää kaikille kesätyöntekijöillemme ja kiitos työpanoksestanne!  Kiitos myös vakialulaisille mukavasta ja lämpimästä kesätyöntekijöiden vastaanotosta. 

Artikkeli Kesätöissä Mäkelä Alulla julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Logistiikkaosastolle on keskitetty Luoma-ahon tuotannon kaikki lähtevä ja saapuva tavara. Päivittäin tehdasalueella liikkuu kymmeniä rekkoja: osa tuo tavaraa ja osa noutaa sitä.

– Mitä lähempänä toimitusvarmuus on sataa, sitä selkeämpää on työ logistiikkaosastolla. Osastolla työskentelevät logistiikkasuunnittelijat seuraavat paljon viimeisen työvaiheen valmistumista, kertoo logistiikkapäällikkö Pasi Kari.

Pyrimme jatkuvasti kaikilla osastoillamme tekemään töitä sen eteen, että toimitusvarmuus olisi mahdollisimman hyvä – päämäärämme onkin päästä siinä sataan prosenttiin. Joskus toimitusvarmuuteen vaikuttavat esimerkiksi yllättävät laiterikot tai syystä tai toisesta epäonnistunut puristaminen tai pintakäsittely. Puristimelta tulevien alumiiniprofiilien tulee olla täysin virheettömiä, mutta joskus pintaan saattaa jäädä virheitä.

Saumatonta yhteistyötä ja hetkessä elämistä

Logistiikkasuunnittelijoiden tehtävänä on suunnitella päivittäiset suuntakuormat ja sen pohjalta lastaukset. Suuntakuormiin suunnitellaan, minne päin Suomea tai maailmaa minäkin päivänä tavaraa lähtee. Logistiikka on mukana myös tuotannon tasapainotuksessa, jotta muodostuisi mahdollisimman järkeviä kuormia.

– Työtä suunnitellaan jatkuvasti. Edellisenä päivänä valmistellaan seuraavan aamun lastauksia ja aamuisin suunnitellaan iltapäivän lastauksia. Kovin pitkälle ei suunnitelmia pysty tekemään, Pasi Kari jatkaa.

Logistiikkasuunnittelijat seuraavat myös korkeavaraston kapasiteettia ja rakentavat työjonon korkeavaraston alasottoon. Lastarit suorittavat alumiiniprofiilien alasoton ja tekevät kuormat. Yksi logistiikkasuunnittelija vastaa alihankintaketjun kuljetuksista ja suunnittelee niiden tilausten kuljetukset, joihin alihankintaa, kuten CNC-työstöjä, kuuluu.

– Monet alihankkijat ovat lähellä meitä ja osa samalla teollisuusalueella. Läheiset kuljetukset kuten myös tehdasalueen sisäiset siirrot hoituvat traktorikyydillä. Urakoitsijana meillä on tässä hommassa pitkään ollut tmi Lasse Korkea-aho, Pasi Kari kertoo.

Co2-päästöt mielessä materiaaleissakin

Co2-päästöjen minimointi on tärkeää myös logistiikassa, ja esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kalusto on aina mukana päästölaskennoissa.

– Jossain vaiheessa sähköistäminen tulee olemaan ajankohtaista myös raskaassa kalustossa. Kyllä meillä nyt jo on sellaisia ajoja, joita kantaman puolesta pystyisi sähkökalustolla tekemään, mutta infra, eli latausasemat, ei vielä ole riittävän kehittynyttä. Omia trukkeja sähköistämme sitä mukaa, kun kalustoa pitää uusia. Sisäkäytössä olevat trukit ovat meillä sähkötrukkeja, Pasi Kari kertoo.

Logistiikka huolehtii yhteistyössä hankinnan kanssa pakkausmateriaalien riittävyydestä ja tilaamisesta. Yhdessä pyritään käyttämään materiaaleja, joiden valmistus on ollut mahdollisimman vähäpäästöistä.

– Kaikki materiaalit tulevat kotimaasta suoraan valmistajilta tai tukkureiden kautta. Olemme mukana sopimusten tekemisessä. Pakkausmateriaaleja ovat käärintäkalvot, välimuovit, erilaiset pahvit ja simarit. Tarvitaan myös kuplamuovia, solumuovia, vanereita ja erilaista puutavaraa, Pasi Kari kertoo.

Yhä enemmän toimituksia kuitenkin menee AluBasket®-häkkitoimituksina.

– Pyrimme koko ajan lisäämään niitä. Häkkitoimitus on ympäristöystävällinen ja teknisesti hyvä vaihtoehto profiilin käsittelyyn. Häkki suojaa hyvin profiileita kuljetuksen ja käsittelyn aikana, hän jatkaa.

SOPIMUSAUTOILIJAT OVAT TÄRKEITÄ KUMPPANEITA

Kotimaan liikenteessä Mäkelä Alulla on kaksi sopimusautoilijayritystä: Kuljetusliike V&J Halla-aho Oy sekä V-M Raja-aho Ky. Molemmat yhtiöt ovat ajaneet liki alumiiniprofiilituotannon alusta lähtien, Halla-aho jo Mäkelän Peltituotteen aikana.

– Molemmilla on pitkät perinteet ja ymmärrys toiminnastamme. He ovat hyviä ja osaavia kumppaneita, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä. Kuskit tuntevat myös monien asiakkaidemme toiminnan erittäin hyvin, Pasi Kari kertoo.

– Yrityksemme on ajanut Mäkelälle 1964 vuodesta lähtien. Vein itse henkilökohtaisesti ensimmäisen alumiiniprofiilitoimituksen vuonna 1991. On ollut mielenkiintoista nähdä Mäkelä Alun toiminnan kasvavan ja kehittyvän vuosien varrella. Koko tehdasalue on aivan uskomaton nykyään, tässäkin paikalla oli metsää vaan, Jari Halla-aho pohtii logistiikan hallinpäädyssä.

– Eniten toimimme lastareiden kanssa. Haastavaa tietysti on meille kaikille, että tämä on niin hektistä. Asiakkaat haastavat meitä myös lyhyillä toimitusaikatarpeilla. On kiire, kiire-kiire ja ambulanssi-kiire, hän naurahtaa.

V-M Raja-aho on aloittanut Mäkelälle ajamaan vuonna 1994.

– Ennen tunsi kaikki, mutta nyt tuntee vain muutaman, Veli-Matti Raja-aho kuvailee toiminnan kasvua.

– Mikäs täällä on ollessa. Yleensä olen siellä missä tarvitaan, kuskit hoitavat pääsääntöisesti kaikki ajot mutta tuurailen tarvittaessa. Meillä on oma, noin puolentoistahehtaarin alue, vanhan maalaamon vieressä, jossa on kaluston parikkipaikka ja konttori, hän jatkaa.

Yhteistyö toimii Mäkelän kanssa molempien sopimusautoilijoiden mukaan hyvin. Viennin kuljetuksissa pääyhteistyökumppaneitamme ovat Kuljetusliike Taisto Penttilä Oy, Transport Seppälä sekä NCS.

Artikkeli Alumiiniprofiilit meiltä maailmalle julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Sari oli pitkään töissä edellisellä työnantajallaan; viime syksynä tuli täyteen 16 vuotta. Hän työskenteli pitkään tuotannon puolella päällikkötehtävissä ja viimeisin työtehtävä oli asiakaspalvelupäällikkö. Koulutukseltaan hän on prosessitekniikan insinööri. Vaikka Sari viihtyikin edellisessä työpaikassa, tuli hänelle tunne, että ennättäisikö sitä vielä kokeilla jotain muutakin työtä ennen eläkeikää.

Työpaikan vaihtaminen ei tuntunut vaikealta, sillä aikaa vanhasta luopumisen prosessointiin oli ollut riittävästi. Sarin mielestä alulaisten työyhteisö tuntui jo lyhyen ajan jälkeen oikein mukavalta.

– Olen viihtynyt tosi hyvin. Paljonhan tässä on tullut uusia asioita, mutta onneksi aina voi kysyä apua, jos ja kun ei vielä jotain osaa. Jaan työtilat laadunvalvoja Juha Matintuvan kanssa. Muutenkin oman tiimin kanssa ollaan paljon tekemisissä. Pidän tästä, sillä edellisessä työpaikassa kaikki omat alaiset olivat satojen kilometrien päässä samoin kuin oma esimies. Välillä tuntui, että olin vähän irrallaan yhteisöstä, hän kertoo.

Mäkelä Alulla laatuasiantuntija muun muassa käsittelee reklamaatioita ja tekee laaturaportteja.

– Pidän myös laatupuolen koulutuksia henkilöstölle ja olen tuotannon eri osastojen tukena laatuasioissa kehitystä ja jatkuvaa parantamista unohtamatta. Lisäksi tulen tekemään sisäisiä auditointeja, hän sanoo.

Sisäinen auditointi tarkoittaa lyhyesti sanottuna yrityksen sisäisen toiminnan itsearviointia: verrataan toimintaa annettuihin ohjeistuksiin, tarkastellaan tuloksia ja analysoidaan niitä.

Maalaisjärkeä ja mahdollisuuksia

Aikaisempi työnantaja oli suuri, pohjoismaisesti toimiva yritys, mikä toi omat haasteensa. Välttämättä asioita ei aina saanut niin jouhevasti eteenpäin.

– Täällä toiminta on selväpiirteistä ja byrokratiaa ei ole niin paljon, vaikka noudatetaankin lakeja ja toimitaan standardien mukaan. Työskentely on kuitenkin sujuvampaa ja maalaisjärjen käyttö sallittua, Sari naurahtaa.

Tiivis yhteisö auttaa tässäkin.

– Vaikka ei Mäkeläkään mikään pieni yritys ole, niin helpottaa, kun lähes koko paketti on samassa paikassa, hän pohtii.

Hyvä työpaikka on Sarin mielestä sellainen, missä kunnioitetaan toinen toistaan.

– On tärkeää, että pystyy luottamaan siihen, että jokainen tekee oman osuutensa. Toisten kunnioittaminen ja hyvä kohtelu on tärkeää, vaikka joskus tulisikin vaikeita tilanteita vastaan. Työpaikalla pitää olla avoin ja rehellinen ilmapiiri, hän sanoo.

– Mielestäni Mäkelä Alu on juuri tällainen työpaikka. Toivottavasti tulee vähintään yhtä pitkä työura täällä, mitä oli edellisessä työpaikassa. Koen, että täällä varmasti pystyy kehittymään moniosaajaksi ja etenemismahdollisuuksia on, hän jatkaa.

Pitkiä työuria

Sari sanoo huomanneensa, että henkilökunnan vaihtuvuus on Mäkelässä pientä.

– Kyllähän se kertoo jotain työnantajasta, kun todella monilla on takana pitkä työhistoria alulaisena. Odotan innolla, että saan sisäistettyä kunnolla uuden työni ja työpaikan. Sisäisiä auditointeja odotan myös. Mielelläni teen työssäni kehittämistä, jos näen, että jossain kohtaa sitä tarvitaan, Sari pohdiskelee.

Sari kokee positiivisena, että Mäkelä Alu on paikallisessa toiminnassa vahvasti mukana.

– On tärkeää, että omalla toiminnalla tuetaan myös paikallista, pienempää yritystoimintaa. Tämä ei välttämättä pörssiyhtiöissä niin toteudu, hän sanoo.

Vapaa-aika menee pitkälti perheen parissa. Kolmen pojan äidillä askareita ja harrastuksiin kuskaamista riittää. Itse hän harrastaa liikunta monissa eri muodoissa.

– Pyrin mahdollisuuksien mukaan lenkkeilemään paljon ja harrastan jalkapalloa. Innostuin pari vuotta sitten jalkapallosta, kun keräsimme lähikunnista joukkueen, hän kertoo.

Artikkeli Työntekijäkokemus: Sari sujahti hyvin porukkaan julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

Maija Jylhä tuli Mäkelä Alulle töihin pakkaamoon noin 17 vuotta sitten. Hän on välillä vieraillut muillakin osastoilla, mutta työskentelee edelleen pakkaajana. Alumiiniteollisuuden pariin Maija hyppäsi täysin eri toimialalta: vaateteollisuudesta.

Pehmeästä kovaan

Maija otti yhteyttä pakkaamon esimieheen. Tuolloin oli kova tarve työntekijöille ja Mäkelään otettiin oppisopimuksella 15 työnhakijaa kerralla. Maija oli yksi heistä.

– Kysyin, että otetaanko sinne näin vanhoja. Olin 45-vuotias ja vanhin tuosta oppisopimusryhmästä. Oppisopimus kesti vuoden verran ja saimme kaikki jäädä taloon, Maija muistelee.

Pehmeän tekstiilialan jälkeen alumiiniprofiilien maailma tuntui aluksi karulta.

– Olin pyytänyt, että voisinko etukäteen päästä näkemään, minne oikein olin menossa töihin. Ja pääsinhän minä katsomaan. Esimiehen kanssa katsoimme pakkaamon parvelta työtä ja olin kyllä vähän järkyttynyt, että tämmöiseen teolliseen ja kovaan paikkaanko sitä joutuu, Maija nauraa.

Avaimet jaksamiseen

Hyvin Maija on kuitenkin Mäkelässä viihtynyt, ja vaikka työ on fyysisesti raskasta, sitä jaksaa hillittömän huumorin voimalla.

– Kyllä meillä on hauskaa työpaikalla. Huumori on hyvin kirjavaa, saatetaan kyllä sanoa toisillemme ihan mitä vain, se auttaa jaksamaan. Mutta ei pidä liian vakavasti ottaa, hän kertoo.

Fyysisesti vaativa kolmivuorotyö kysyy asennetta ja voimia. Omasta jaksamisesta pitää huolehtia. Pakkaamotyö kuormittaa niska-hartiaseutua.

– On tässä kehittynytkin kovasti. Profiilejahan on valtavasti erilaisia, eri mittaisia ja -painoisia. Taukojumppaa pitäisi tehdä, ja yritän huolehtia niska-hartiaseudun hyvinvoinnista vapaa-ajalla parhaani mukaan, hän sanoo.

– Etenkin vanhemmiten olen yhä enemmän kiinnittänyt huomiota unirytmiin. Sen mukaan joutuu tekemään valintoja, että jaksaa. Etenkin yövuoroviikoilla. Silloin on pakko varata aikaa levolle, että jaksaa, Maija kertoo.

Työyhteisötaitojen merkitys

Maija on tunnettu erinomaisista työyhteisötaidoistaan. Hän pitää tärkeänä hyvän työilmapiirin ylläpitämistä ja ahkeraa otetta työhön.

– Jos pakkaaminen loppuu, niin ryhdyn aina puuhaaman jotain muuta, vaikka siivoamaan tai järjestelemään paikkoja. Varsinkin aamu- tai yövuoroissa joskus voi väsyttää, niin vuoro sujuu joutuisammin, kun pysyy touhukkaana. Ehkä moni ajattelee, että kun tuo vanha mummeli tekee noin kovasti, niin ei tässä voi itsekään istua, hän nauraa.

Maijalla on ehtinyt olla yhdeksän eri esimiestä Mäkelässä olonsa aikana. Hän arvostaa jämäkkää, mutta asiallista johtamistyyliä, jossa huomioidaan sekä positiiviset että negatiiviset asiat.

– Työnantajana Mäkelä Alu on ollut hyvä ja vakaa. Kaikki esimiehet ovat olleet erilaisia, enkä voi kyllä moittia ketään. Kaikki asiat tai omat menot on aina saanut sovittua esimiehen kanssa.

Muutama vuosi vielä

Maija odottaa eläkkeelle jäämistä, mutta myöntää samalla pelkäävänsä viimeistä työpäiväänsä. Mukavan ja tiiviin työyhteisön jättäminen tuntuu haikealta.

– Olen sanonut, että heitän kaikki kellot roskiin, kun jään eläkkeelle. Kun on elänyt koko elämän kellon kanssa, niin odotan aikatauluttomuutta ja sitä, että voi nukkua kun nukuttaa ja tehdä arjen askareita silloin, kun siltä tuntuu, hän sanoo.

Eläkkeellä on myös enemmän aikaa hoitaa tyttären lapinkoiraa.

– Tytär asuu muualla, mutta he tulevat aina välillä käymään ja silloin saan viettää paljon aikaa koiran kanssa. Käymme yhdessä myös näyttelyissä, ja hyvin koira on siellä pärjännytkin, koira on palkittu juniorimuotovaliona ja aikuistenkin muotovaliona, Maija kertoo.

Vapaa-ajalla Maija harrastaa jonkin verran myös lenkkeilyä ja karaokea.

Artikkeli Työntekijäkokemus: Työn iloa pakkaamossa julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Tiesimme, että edeltäjäni Arto olisi pian jäämässä eläkkeelle ja kävimme keskusteluja, että kenellä halukkuutta työnjohtajan työhön hänen jälkeensä. Sitä ei tarvinnut miettiä. Kaipaan työelämässä vastuuta ja haasteita, joten kyllä työnjohtajan tehtävä kiinnosti, hän kertoo.

Vastuu motivoi

Työnjohtajan pestin myötä vastuu työssä kasvoi merkittävästi. Tehtävään siirtyminen ei ollut kuitenkaan vaikeaa.

– Olin saanut monta vuotta seurata Arton työtä ja tuuratakin häntä, niin paljon tässä on ollut tuttua asiaa, vaikka opetteluakin on ollut, Marko sanoo.

– Työnjohtajana pidän muun muassa huolen siitä, että laitteet toimivat, niin kuin pitää, sillä meillä ei ole omaa huoltoa täällä ollenkaan. Hallissa pitää myös olla riittävä määrä oikeita profiileja, pakkaustarvikkeita ja muuta tarvittavaa tilausten toimittamiseen ajoissa asiakkaalle. Onneksi meillä on Voikkaalla osaava henkilöstö, joka omalla panoksellaan helpottaa oman työni hoitamista. Myös henkilöstöpuolen työt kuuluvat minulle. Varmistan, että heillä on kaikki, mitä he tarvitsevat laadukkaan tekemiseen työn, hän listaa.

Työnjohtajana Marko on viihtynyt erinomaisesti.

– Koen työn tosi mielenkiintoiseksi, motivaationi on korkealla, koska pidän haasteista ja tämä työ on ollut tavoitteeni. Parasta ovat onnistumiset. Jos kohtaamme jonkinlaisia haasteita työssä, niin näiden tilanteiden ratkaisemisesta tulee todella hyvä fiilis, hän sanoo.

Ympyrä sulkeutuu

Marko on nähnyt maalaamon työtä useammasta näkökulmasta. Hänestä oli mielenkiintoista osallistua jo pystytysvaiheeseen, kun Voikkaan maalaamoa tehtiin. Uusiin tehtäviin on ollut luontevaa siirtyä tilaisuuden tullessa.

– Minulla on paperi- ja prosessiosaamisen toisen asteen koulutus. Aikoinaan muutin Kuusankoskelle opiskelemaan, kun pääsin kesätöihin paperitehtaalle. Pidin työstä, ja halusin opiskella alaa, mutta kun sain opinnot päätökseen, paperitehdas lakkautettiin. Siinä mielessä paluu Mäkelään on ollut ”paluu juurille”, sillä tuotantolaitos täällä Voikkaalla sijaitsee samalla tehdasalueella, missä paperitehdas aikoinaan oli. Välissä olin pitkään töissä Ekovillalla, Marko kertoo.

Mäkelä Alu on ollut mieluisa työpaikka. Kaikki asiat ovat toimineet hyvin.

– Olen viihtynyt hyvin alulaisena. Vapaa-aika pyörii kalastuksen ympärillä. Valmistan itse pienimuotoisesti vieheitä ja aina vaan, kun aikaa on, lähden järvelle. Lisäksi harrastan maastopyöräilyä, hän kertoo.

Artikkeli Marko: Työnjohtajan tehtävät tuovat toivottua haastetta julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.

– Kaikki lähti siitä, kun pääsin yläasteella tänne työelämään tutustumisjaksolle. Olin 16-vuotias, kun pääsin ensimmäistä kertaa kesätöihin puristimelle, hän kertoo.

Tämän jälkeen Leevi Hautamäki oli kesätöissä vielä kolmena kesänä.

– Olen ollut molemmissa maalaamoissa ja anodisoinnissa. Onhan tämä ihan eri hommaa joka hallissa, mutta eniten olen tykännyt olla puristimella, missä olen tälläkin hetkellä, hän kertoo.

Kesätöiden lisäksi Leevi tuuraili välillä pidempiäkin pätkiä. Viimeisimpänä anodisoinnissa.

– Lopulta sitten kysyin anodisoinnin työnjohtajalta, että pääsisinkö vakituiseksi ja kyllähän se sitten järjestyi, kertoo nyt 21-vuotias Leevi.

Hän on viihtynyt hyvin Mäkelässä ja pitää työnantajayritystään mukavana työpaikkana, jossa on rennot ja hyvät esimiehet.

– Pidän myös joustavasta työajasta, se helpottaa vapaa-ajan menojen järjestelyjä, hän sanoo.

Vapaa-ajallaan Leevi harrastaa kuntosalilla käymistä.

Artikkeli Kesähessusta vakituiseksi työntekijäksi julkaistiin ensimmäisen kerran Mäkelä Alu Oy.