Kuvassa anodisointilaitoksella työskentelevä Sami Moilanen, joka on osallistunut laitoksen energiauudistukseen.
Mäkelä Alu liittyi helmikuussa 2021 Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimukseen. Hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä sanoo, että liittymiseen oli monta syytä.
– Se rakentaa myönteistä yrityskuvaa ja tekee näkyväksi hyviä asioita, joita olemme tehneet jo pitkään ympäristöasioissa, Mäkelä perustelee.
Muiden ympäristöasioiden tapaan asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia yhteistyökumppaneidensa energiankulutuksesta, käytetyistä energiamuodoista ja päästöistä.
– Ympäristökriteerit ovat nousemassa yhdeksi pääkriteeriksi kumppaneiden valinnassa, Mäkelä Alun EHSQ-päällikkö Päivi Venesoja toteaa.
Sopimuksen velvoitteet kirkastuivat
Petri Mäkelän mukaan energiatehokkuussopimukseen liittymiseen vaikutti myös se, että sopimuksen tulkinnat ja käytännöt ovat hän mielestään kehittyneet aiempaa selkeämmiksi.
– Olimme ennen hieman epätietoisia, mihin sopimus velvoittaa ja mitä se meiltä edellyttää. Nyt kysymysmerkit ovat poistuneet. Myös omassa organisaatiossamme tietoisuus sopimukseen liittyvistä asioista on kasvanut, Mäkelä sanoo.
Hänen mukaansa energiatehokkuussopimukseen liittymiseen kannusti myös mahdollisuus saada työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea, mikä madaltaa kynnystä energiankäyttöä tehostaviin investointeihin.
– Mahdollisuus tukiin ei ole kuitenkaan tässä se tärkein asia. Tekisimme näitä investointeja muutenkin.
Painopiste hukkalämmön talteenotossa
Alumiiniprofiileja valmistetaan pursotusmenetelmällä, jossa noin 450 asteeseen esikuumennettu pyörötankoaihio saa halutun muodon, kun se pursotetaan muotin läpi. Profiilit jäähdytetään sen jälkeen vedellä tai ilmalla, minkä jälkeen ne vaativat vielä yhden lämpökäsittelyn.
Energiaa kuluu myös pintakäsittelylaitoksissa; kolmessa maalaamossa sekä anodisointilaitoksessa. Maalaamoissa profiilit esikäsitellään maalaamoista riippuen ensin 35–55 asteisella vedellä, kuivataan, ruiskutetaan jauhemaali pintaan ja lämmitetään noin 195 asteisessa polttouunissa, jotta saadaan jauhe sulamaan profiilin pintaan.
Anodisointilaitoksella prosessialtaiden lämpötilat vaihtelevat 18 asteesta reiluun 70 asteeseen. Varsinaisessa anodialtaassa profiilien pinnalle tuotetaan rikkihappokylvyssä sähkövirran avulla kestävä oksidikerros.
Kehitysjohtaja Tomi Pilbackan mukaan tuotantolaitoksessa on kartoitettu jo pitkään energiankäytön kohteita ja seurattu kulutusta. Keskeinen keino energiatehokkuuden parantamisessa on hukkalämmön talteenotto tuotantoprosessin eri vaiheissa.
– Tässä olemme jo aloittaneet työn selvittämällä hukkalämmön lähteitä. Potentiaalia riittää, ja hukkalämpöjen hyödyntäminen mahdollisimman hyvin on seuraavien vuosien iso teema.
Hukkalämpöä voidaan ottaa talteen joko lämpöpumppujen avulla tai joissakin tapauksissa suoraan lämmönvaihtimien kautta ja hyödyntää esimerkiksi pintakäsittelyn vesien lämmityksessä.
– Haasteena on, että hukkalämmön lähteet ja käyttökohteet eivät sijaitse aina aivan lähellä toisiaan. Tehdasalueelle onkin todennäköisesti rakennettava sisäinen lämpöverkko, jotta lämpö voidaan siirtää tarvittaviin paikkoihin, Pilbacka pohtii.
Tavoitteena hiilineutraalius jo vuonna 2025
Isoihin investointeihin kuuluu myös anodisointilaitoksen höyrykeskuksen korvaaminen lämpöpumpuilla tuotetulla lämmöllä. Näin voidaan luopua päästöjä aiheuttavan nestekaasun käytöstä.
– Anodisointilaitokselle on aiemmin asennettu lämpöpumppu, jossa on käyttämätöntä kapasiteettia. Nyt suunnitelmissa on hyödyntää tuo kapasiteetti ottamalla talteen jäteveden sisältämää lämpöenergiaa, Tomi Pilbacka sanoo.
Iso hukkalämmön lähde on myös ilmanvaihto. Tällä hetkellä tehdashalleista puhalletaan merkittävä määrä lämmintä poistoilmaa ulos ja sopivalla lämmön talteenottojärjestelmällä se voitaisiin ottaa hyötykäyttöön.
Pilbacka korostaa, että uusien ja vähemmän energiaa kuluttavien laitteiden hankinta on vain osa energiatehokkuustyötä.
– Lisäksi pyrimme käyttämään nykyisiä laitteita mahdollisimman fiksusti ja esimerkiksi välttämään niiden tyhjäkäyntiä. Näin energiaa voidaan säästää ilman taloudellisia investointeja.
Pilbackan mielestä oleellista on, että energiansäästötavoitteet otetaan omaksi koko työyhteisössä, ja säästömahdollisuuksia pohditaan porukalla.
Mäkelä Alu on asettanut tavoitteekseen oman tuotantonsa hiilineutraaliuden vuonna 2025. Energiatehokkuuden parantaminen ja nestekaasun korvaaminen päästöttömillä energiamuodoilla ovat tässä keskeisiä keinoja.
– Nestekaasulla toimivia laitteita on tarkoitus korvata sähkökäyttöisillä, kun ne tulevat elinkaarensa päähän.
