Dynaaminen 80-vuotias perheyritys

20-vuotias Fredrik ”Reeti” Mäkelä toteutti unelmansa omasta yrityksestä vuonna 1937. Teknisesti lahjakas Fredrik ennakoi tulevia tarpeita ja muutoksia, joiden mukaan hän kehitti jatkuvasti tuotteita ja tuotantoa. Läkkipellistä siirryttiin maitotonkkien tinaukseen, kiukaisiin, ilmastointijärjestelmiin ja kattopelteihin. Markkinoinnissa luotettiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Vuosikymmenien aikana yritys tarttui uusiin virtauksiin ja teki rohkeita investointeja, jopa laman kynnyksellä. Tulevaisuuden takeeksi henkilökuntaa koulutettiin ja heidän hyvinvoinnistaan pidettiin hyvää huolta. Perheyrityksen rohkeus ja yritteliäisyys loivat tulevaisuutta paitsi Mäkelä Alulle myös alueen ihmisille.

Yrittäjäneuvos Esko Mäkelän työura alkoi v.1962 isänsä Fredrik Mäkelän perustamassa yrityksessä. Tuotantosuunta muuttui vuonna 1965, jolloin alettiin valmistaa katto -ja seinäprofiileita. Profiilitoiminnan aikana toimitettiin suuria kokonaisuuksia Neuvostoliittoon mm. Kostamus-projektiin.

Yritysvierailulla 1980-luvun alkupuolella Norjassa, Esko tutustui alumiinipuristamoon. Ajatus sellaisen hankkimisesta jäi itämään, ja näin alkoi alumiiniprofiileiden valmistus 1990-luvun alussa. Alumiiniliiketoiminnasta on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävä LA-Alucenter -alumiiniklusteri, jonka toiminnassa on mukana useita jatkojalostusyrityksiä. Yrittäjäneuvos Esko Mäkelä toimii yhä Mäkelä Alu Oy:n hallituksessa sekä myös joissakin alueen yritysten hallituksissa.

Mäkelä Alun tarina jatkuu nyt jo kolmannessa sukupolvessa Petri Mäkelän toimiessa hallituksen puheenjohtajana.

Yhteistyö ja kansainvälisyys

Mäkelä Alun toimintaperiaatteisiin kuuluu olennaisena osana yhteistyö ja kansainvälisyys. Kestävien yhteistyösuhteiden takana on asiakkaiden kuunteleminen ja aktiivinen kehittämistoiminta. Tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja yhdessä haetaan joustavia ratkaisuja. Kustannustehokkuus mahdollistaa kotimaisen tuotannon. Kansainvälisyyden juuret ovat 40-vuoden takaa ja tänä päivänä tuotteista vientiin menee lähes 40 %. Tärkeimmät vientimaat ovat Pohjoismaat, Baltian maat ja Saksa. Yhteistyöverkostossa on alueellisia, suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita.