Pakkaamon ”äitihahmo” Maija Jylhän tarina alulaisena on hyvä esimerkki siitä, kuinka sopiva asenne tuo raskaaseenkin työhön iloa. Pakkaamon avoimessa ja rennossa ilmapiirissä voi puhua vapaasti ja huumori auttaa jaksamaan.
Maija Jylhä tuli Mäkelä Alulle töihin pakkaamoon noin 17 vuotta sitten. Hän on välillä vieraillut muillakin osastoilla, mutta työskentelee edelleen pakkaajana. Alumiiniteollisuuden pariin Maija hyppäsi täysin eri toimialalta: vaateteollisuudesta.
Pehmeästä kovaan
Maija otti yhteyttä pakkaamon esimieheen. Tuolloin oli kova tarve työntekijöille ja Mäkelään otettiin oppisopimuksella 15 työnhakijaa kerralla. Maija oli yksi heistä.
– Kysyin, että otetaanko sinne näin vanhoja. Olin 45-vuotias ja vanhin tuosta oppisopimusryhmästä. Oppisopimus kesti vuoden verran ja saimme kaikki jäädä taloon, Maija muistelee.
Pehmeän tekstiilialan jälkeen alumiiniprofiilien maailma tuntui aluksi karulta.
– Olin pyytänyt, että voisinko etukäteen päästä näkemään, minne oikein olin menossa töihin. Ja pääsinhän minä katsomaan. Esimiehen kanssa katsoimme pakkaamon parvelta työtä ja olin kyllä vähän järkyttynyt, että tämmöiseen teolliseen ja kovaan paikkaanko sitä joutuu, Maija nauraa.
Avaimet jaksamiseen
Hyvin Maija on kuitenkin Mäkelässä viihtynyt, ja vaikka työ on fyysisesti raskasta, sitä jaksaa hillittömän huumorin voimalla.
– Kyllä meillä on hauskaa työpaikalla. Huumori on hyvin kirjavaa, saatetaan kyllä sanoa toisillemme ihan mitä vain, se auttaa jaksamaan. Mutta ei pidä liian vakavasti ottaa, hän kertoo.
Fyysisesti vaativa kolmivuorotyö kysyy asennetta ja voimia. Omasta jaksamisesta pitää huolehtia. Pakkaamotyö kuormittaa niska-hartiaseutua.
– On tässä kehittynytkin kovasti. Profiilejahan on valtavasti erilaisia, eri mittaisia ja -painoisia. Taukojumppaa pitäisi tehdä, ja yritän huolehtia niska-hartiaseudun hyvinvoinnista vapaa-ajalla parhaani mukaan, hän sanoo.
– Etenkin vanhemmiten olen yhä enemmän kiinnittänyt huomiota unirytmiin. Sen mukaan joutuu tekemään valintoja, että jaksaa. Etenkin yövuoroviikoilla. Silloin on pakko varata aikaa levolle, että jaksaa, Maija kertoo.
Työyhteisötaitojen merkitys
Maija on tunnettu erinomaisista työyhteisötaidoistaan. Hän pitää tärkeänä hyvän työilmapiirin ylläpitämistä ja ahkeraa otetta työhön.
– Jos pakkaaminen loppuu, niin ryhdyn aina puuhaaman jotain muuta, vaikka siivoamaan tai järjestelemään paikkoja. Varsinkin aamu- tai yövuoroissa joskus voi väsyttää, niin vuoro sujuu joutuisammin, kun pysyy touhukkaana. Ehkä moni ajattelee, että kun tuo vanha mummeli tekee noin kovasti, niin ei tässä voi itsekään istua, hän nauraa.
Maijalla on ehtinyt olla yhdeksän eri esimiestä Mäkelässä olonsa aikana. Hän arvostaa jämäkkää, mutta asiallista johtamistyyliä, jossa huomioidaan sekä positiiviset että negatiiviset asiat.
– Työnantajana Mäkelä Alu on ollut hyvä ja vakaa. Kaikki esimiehet ovat olleet erilaisia, enkä voi kyllä moittia ketään. Kaikki asiat tai omat menot on aina saanut sovittua esimiehen kanssa.
Muutama vuosi vielä
Maija odottaa eläkkeelle jäämistä, mutta myöntää samalla pelkäävänsä viimeistä työpäiväänsä. Mukavan ja tiiviin työyhteisön jättäminen tuntuu haikealta.
– Olen sanonut, että heitän kaikki kellot roskiin, kun jään eläkkeelle. Kun on elänyt koko elämän kellon kanssa, niin odotan aikatauluttomuutta ja sitä, että voi nukkua kun nukuttaa ja tehdä arjen askareita silloin, kun siltä tuntuu, hän sanoo.
Eläkkeellä on myös enemmän aikaa hoitaa tyttären lapinkoiraa.
– Tytär asuu muualla, mutta he tulevat aina välillä käymään ja silloin saan viettää paljon aikaa koiran kanssa. Käymme yhdessä myös näyttelyissä, ja hyvin koira on siellä pärjännytkin, koira on palkittu juniorimuotovaliona ja aikuistenkin muotovaliona, Maija kertoo.
Vapaa-ajalla Maija harrastaa jonkin verran myös lenkkeilyä ja karaokea.
